Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asikkala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Asikkala. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Simaa ja työväen kävelyretki

Sukuharrastaja lueskeli aikansa kuluksi Hämeen Sanomien vappuaaton numeroa 110 vuoden takaa. Lehti ilmestyy yhä Hämeenlinnassa. Tästä linkistä pääsee katsomaan muitakin 30.4.1906 ilmestyneitä lehtiä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut.


Ilmoituksia

Vappuaattona mainostettiin - kuinkas muuten - simaa ja tippaleipiä. Erikseen olivat ilmoituksen laittaneet K. Wainikaisen Leipomo sekä A. M. Alénin kahvila, mikä lupasi simaa olevan useampaa lajia. Lisäksi pari simanvalmistajaa (Hugo Bastman ja C. O. Saxelin) ilmoitti, missä heidän juomiaan oli ostettavissa; mukana oli lista kauppiaista. (Klikkaa kuva isommaksi.)

Vuodenaikaan sopivasti K. G. Aholinin Jalkineliike mainosti kesäjalkineita, M. Willgren kevät- ja kesäkankaita, Ljuba Hambom naisten kesähattuja sekä Ida Andersson Kormun kartanosta Lopelta myi siemenkauraa.

Kesäasuntoja etsittiin jo silloin. 3 naishenkilöä halusi vuokrata kesäasunnon täysihoidolla. Joku muu etsi kalustettua kesä-huvilaa järven rannalta kauniilla paikalla, ei kovin kaukana rautatien asemalta.

Vappumenoja

Vappuhuveja ja muita menoja oli tiedossa vappupäivänä. Hämeenlinnan Raittiusseuran vappujuhla järjestettäisiin Kaupungin puistossa alkaen klo 4 j. pp. tai, jos ilma olisi epäsuotuisa, Raittiustalolla. -- Teatterisalissa taas olisi Helppotajuinen konsertti, jossa olisi kvartettilaulua ja soitettaisiin mm. Mozartin, Griegin ja Straussin sävellyksiä. -- Luth. evank. yhdistyksen rukoushuoneella järjestettäisiin perheiltama klo 6 i. p.

Työläisiä, niin naisia kuin miehiä, kehotettiin kokoontumaan vappuaamuna klo 10 e. pp. kaupungin torille, "josta järjestynäissä riveissä marssitaan puistoon. Työväen laulukirjat mukaan!" Toisaalla lehdessä mainittiin, ettei järjestymistä ammattikunnittain katsottu tarpeelliseksi, vaan järjestyttäisiin kaikki yhteen riviin, naiset kuitenkin etupäähän. Marssi-sana oli kaiketi liian latautunut, sillä rivi-ilmoituksessa toisaalla kerrottiin, että Hämeenlinnan Raittiusseura ottaisi osaa "Vapunpäivänä työväenjärjestön kävelyretkeen ja kokoontuu sen vuoksi klo 10 a. p. kaupungin torille".

Paikallisuutisia muualta läänistä

Hämeenlinnan mies Punaportista kaipasi Asikkalan miestä, jonka uskoi pettäneen häntä porsaskaupoissa. (Ilmoitus vasemmalla.)

Asikkalassa tehtiin karmea löytö, kun talollinen Juho Reinikkala oli hakemassa heiniä ja löysi metsastä vastasyntyneen lapsen ruumiin. Se oli ilmeisesti jätetty metsään jo edellisenä syksynä. Metsän eläimet olivat olleet paikalla, ja jäljellä oli tuskin muuta kuin luuranko. Lehden mukaan nimismies oli ryhtynyt tutkimaan asiaa.

Hausjärveltä taas kuului parempia uutisia. Työmiehet ilmoittivat kiitollisuudella, että heidän isäntänsä, Hausjärven Puujaan Sillantaustan uusi omistaja, oli lyhentänyt heidän työpäivänsä 11-tuntiseksi. Vuotta aikaisemmin oli entinen omistaja jo lyhentänyt päivää tunnilla, joten entisestä 13-tunnin päivästä oli nyt tullut 11-tuntinen.

Yhtenä asiana vappuaaton lehdessä olivat nimenmuutokset, mutta niitä kirjoituksia lienee syytä tarkastella vapun jälkeen.

Hyvää vappua ja kevättä!

maanantai 8. syyskuuta 2014

U niin kuin Ulla Onnenvuorelta

Onnenvuoren Heikkilän talon väestä on ollut aikaisemminkin puhetta. Lammilaisen talon isännyys oli 1800-luvun alkupuolella esikoisen Mikko Aaprahaminpojan (s. 1793) nuorilla harteilla, ja emännäkseen hän haki Putulan kylästä Pänkilän talon tyttären, Ulla (Ulriikka) Sipintyttären (s. 1794). 1700-luvulla Putulan kylän väen tiedot löytyvät Lammin kirkonkirjoista, mutta kylä on nykyisin Hämeenkoskea - Koski Hl oli Lammin kappelina aina 1870 asti.

Ullan syntyjuuret olivat siis isän puolelta Lammilla, nykyisin Hämeenkoskeen kuuluvassa kylässä.
Isä Sipi Jaakonpoika (Sigfried Jacobsson) (s. 1755) syntyi Putulassa Pänkilän talon poikana. Äiti Liisa Juhontytär (Elisabet Johansdotter) (s. 1758) puolestaan oli kotoisin Hollolasta, Viitailan (Viitarlan) kylän Pihlajasta, mistä hän oli tullut miniäksi Pänkilään. Puoli vuosisataa myöhemmin Viitaila tulisi kuulumaan Asikkalan seurakuntaan, mutta tuohon aikaan se oli vielä Hollolaa. Sipi ja Liisa vihittiin Hollolassa 18.3.1781. Liisa oli yksi Pihlajan isännän Juho Antinpojan (s. 1719) tyttäristä.

Viitailan kylää Asikkalassa elokuussa 2013
(Kuva Juhsta, Wikimedia)
Mikolla ja Ullalla oli kummallakin useita sisaruksia lapsuuden kodeissaan, mutta he saivat vain yhden tyttären. Leena Sofia syntyi 1818 ja sai aikanaan omia lapsia, joista pari muutti aikuistuttuaan Asikkalaan.

Ullan elämä lienee ollut varsin tavanomainen hämäläisellä maaseudulla, jossa hän teki elämäntyönsä maalaistalon emäntänä. Jäätyään leskeksi 50-vuotiaana hän asui Heikkilän tilalla tyttärensä perheen kanssa kuolemaansa asti 1863.


mpi

maanantai 31. maaliskuuta 2014

M niin kuin Mikko ja Matti ja muut Heikkilän pojat

Sukuharrastaja jatkaa vielä vähän Heikkilän talon sisarussarjan tarkastelua. Viime kerralla oli puhetta talon tyttärestä Leenasta, josta tuli seppä Stålhammarin vaimo. Heikkilän talo sijaitsi Lammin Onnenvuorella.

Heikkilän esikoinen oli Mikko Aaprahaminpoika (s. 1793), joka joutui tarttumaan isännän töihin varsin nuorena, sillä isä Aaprahami kuoli Mikon ollessa 17-vuotias. Mikko toi emännän taloon Putulan kylän Pänkilästä, kun nai talon tyttären Ulla Sipintyttären (s. 1794). Heille syntyi vain yksi tyttölapsi, Leena Sofia Mikontytär (s. 1818), josta aikanaan tuli Heikkilän taloon emäntä. Mikko itse ei elänyt kovin vanhaksi, sillä hän menehtyi sairauteen 51-vuotiaana.

Heikkilän kuopus oli Matti Aaprahaminpoika (s. 1806), joka eli koko lyhyen elämänsä Heikkilässä. Isän kuollessa Matti ei ollut vielä neljääkään täyttänyt, ja hän itse sairastui ja kuoli jo 21-vuotiaana.

Mikon ja Matin välissä syntyi kolme sisarusta, jotka saavuttivat aikuisiän. Edellä mainittu Leena Aaprahamintytär (s. 1795) avioitui seppä Stålhammarin kanssa Lammilla, ja heidän ainoa lapsensa kuoli pienenä.


Hollolan kirkonkylää. Kivikirkko (1510), kellotorni (1832) ja
kunnantalo (1902). Kuva: Ojp 2005 (Wikimedia).
(Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Pojat Joonas (s. 1800) ja Kustaa (s. 1803) Aaprahaminpoika sen sijaan avioituivat hieman kauemmaksi, sillä kumpikin muutti Hollolaan vävyksi. Ensin muutti Kustaa, jolle löytyi puolisoksi torpparin tytär Leena Antintytär (s. 1798) Lumialan kylän Rauskalan talon torpasta, jota ainakin myöhemmin kutsuttiin nimellä Riihimäki. Häitä vietettiin 1826, ja vävyn perhe asui torpassa Leenan isän ja sisarusten kanssa. Aikanaan Kustaasta tuli torppari appensa jälkeen, ja Riihimäen torpassa Kustaa ja Leena kuolivatkin alkuvuodesta 1874. Heidän poikansa jatkoi torpan pitoa. Silloin torppa ja koko Lumialan kylä ei ollut enää Hollolaa, vaan kuului Asikkalaan, joka oli itsenäistynyt Hollolan kappelista omaksi kirkkoherrakunnaksi v. 1848, ja siinä yhteydessä muutama Hollolan kylä liitettiin osaksi Asikkalan seurakuntaa. Lumiala oli yksi niistä.

Joonas muutti Hollolaan vuoden 1830 paikkeilla ja solmi avioliiton Riikka (Fredrica) Aatamintyttären (s. 1802) kanssa Hollolan pitäjän Lopen kylän Seppälässä. Riikka oli tullut taloon miniäksi 18-vuotiaana morsiamena ja jäänyt leskeksi 24-vuotiaana. Joonaksesta tuli isäntä taloon Riikan apen kuoltua, ja Joonaksen jälkeen Riikan poika ensimmäisestä avioliitosta, Juho Heikki Thorfeldt (s. 1822), otti ohjat käsiinsä. Siinä vaiheessa Joonas ja Riikka asuivat syytingillä Peltolassa, joka oli Seppälän torppa. Joonas kuoli siellä vuonna 1863 ja Riikka 1867.

mpi