Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ronni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ronni. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Sukulainen Tove Janssonin kirjassa?

Kun harrastus oikein puraisee, alkaa nähdä sukulaisia vaikkapa Tove Janssonin kirjassa. Kas näin kävi sukuharrastajalle, joka keväällä intoutui lukemaan Tove Janssonin kirjaa kirjailijan syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. 

Kyseessä oli Kuvanveistäjän tytär (WSOY 1968/2008), viehättävä pieni kirja, joka koostuu lyhyehköistä kertomuksista tai novelleista. Ne lienevät varsin omaelämänkerrallisia, tapahtumapaikkoina ovat mm. Janssonien koti Helsingissä.

Kertomuksessaan "Juhlimisista" Tove Jansson kuvaa, miten hänen isällään oli tapana mennä kaupungille ja tuoda sieltä kavereita juhlimaan kotiin. Näitä juhlijoita lapset sitten katselivat ja kuuntelivat, ainakin yläkerran porraskaiteen raoista. 
"Joskus minä heräsin yöllä maailman kauneimpaan musiikkiin, balalaikan- ja kitaransoittoon. Isä soitti balalaikkaa ja Cawan kitaraa, he soittivat yhdessä ja hyvin hiljaa, melkein kuiskaten, kumpikin oli jossain kaukana ja sitten he tulivat lähemmäksi ja toinen teki toiselle tilaa niin että joskus oli kitaran vuoro ja joskus balalaikan." (s. 26)
"Heidät näkee ylhäältäpäin ja he istuvat sohvalla ja tuoleilla tai kulkevat hitaasti ympäri salonkia. Cawan istuu kitaran yli kyyristyneenä ikään kuin piiloutuisi siihen..." (s. 27)
Cawan? Kuka Cawan? Voisiko olla...? Samassa kertomuksessa Tove Jansson mainitsee äitinsä saaneen lahjoja vierailta, mm. Ruokokoskelta ja Salliselta, joten eikö Cawan voisikin olla Cawén, Alvar Cawén, joka Jalmari Ruokokosken ja Tyko Sallisen lailla on yksi Suomen tunnettuja taiteilijoita 1900-luvun alkupuolelta?


Alvar Cawén: Sokea soittoniekka (1922)
Kirjasta "Pohjolan maalaustaidetta. Nykyaikaisen maalaustaiteen
läpimurto" (1950) (Wikimedia)

Siispä sukuharrastaja ryhtyi etsimään todistetta epäilyilleen. Hakukone löysi kuin löysikin kuvan, jossa taiteilijat Alvar Cawén ja Viktor Jansson poseeraavat boksissaan Pariisissa. He ovat siis olleet kämppäkavereita opiskellessaan Ranskassa 1910-luvulla! Valitettavasti en voi laittaa löytämääni kuvaa blogiini tekijänoikeussyistä, mutta sitä voi käydä kurkkaamassa Museoviraston Kuvakokoelmat-sivustolta tämän linkin kautta. Kansallisbiografia tietää kertoa, että Cawén ja kuvanveistäjä Jansson jakoivat ateljeen Pariisissa.

Cawénin koko nimi oli Frans Alvar Alfred Cawén. Hän syntyi vuonna 1886 Korpilahdella, missä hänen isänsä oli tuolloin kappalaisena. Alvar suuntautui jo nuorena taiteilijan uralle, hän opiskeli parikymppisenä Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jonka opettajana hän itse myöhemmin työskenteli. Myös hänen puolisonsa Ragni, o.s. Holmberg (1891-1981), oli taidemaalari. Heillä oli yksi poika, Matti Robert (s. 1928). Alvar Cawén oli sairaalloinen nuoresta pitäen, ja vuonna 1935 hän kuoli 48-vuotiaana. (Lähteet: Kansallisbiografia, Korpilahden seurakunnan syntyneiden luettelo 1886-1888.)

Niin, se sukulaisuus. Alvar Cawénilla ja sukuharrastajalla on yhteiset esivanhemmat 1700-luvulla Padasjoen Kaukelassa Alimmaisen talossa. Cawénin esi-isä Joonas Heikinpoika Cavén lähti opintielle ja päätyi Lammin nimismieheksi, hänen veljensä Juho Heikinpoika, harrastajan esi-isä, taas isännäksi Lammin Ronnin Jaakkolaan. Harrastaja palaa Cavénien/Cawénien sukuhaaraan tuonnempana uudelleen.


Lisäys: Blogissa taiteilija Cawénista ja hänen taidenäyttelystään 1910 Helsingissä

api

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Säädynmukaisia aviokauppoja

Oliko 1700-luvun Suomi sääty-yhteiskunta hämäläisellä maaseudulla? Naivatko rengit piikoja, torpparin lapset torpparin lapsia, solmivatko talollisten lapset avioliittoja keskenään ja kartanoitten isäntäväkien perilliset samoin?

Sofia Nilsintytär Springmanilla, sotilaan ja talontyttären tyttärellä, ja Heikki Eskonpoika Nyströmillä, sotilaalla ja talollisen pojalla, oli kahdeksan lasta. Esikoista lukuunottamatta he syntyivät sen jälkeen, kun Heikki oli jo eronnut sotilaspalveluksesta ja palannut kotitilalleen Padasjoen Kaukelan Alimmaiseen isännäksi. Kaikki kahdeksan lasta elivät aikuisiksi.


Talonpoikaistuvan sisusta (1889).
Daniel Nyblinin lasinegatiivi A. Edelfeltin maalauksesta.

Esikoinen Maria Heikintytär (1755-1780) vihittiin naapuritalon, Kaukelan Ylimmäisen,  pojan Yrjö Heikinpojan (s. 1755) kanssa 22-vuotiaana. Vain kolme vuotta myöhemmin Maria kuoli vatsasairauteen. Perheeseen ei nähtävästi ehtinyt syntyä lapsia.

Heikki Heikinpojasta (1757-1807) tuli Alimmaisen seuraava isäntä isänsä kuoleman jälkeen, vain 22-vuotiaana. Pian sen jälkeen hän toi emännän taloon, talollisen tyttären Anna Juhontyttären (s. 1760) Arrakoskelta. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista osa kuoli pieninä. Alimmaisen isäntä kuoli punatautiin (rötsot), ennen kuin ehti täyttää 50 vuotta.

Johannes (jatkossa Juho) Heikinpoika (1760-1817) päätyi vävyksi naapuripitäjään Lammille, jonka Ronnin kylän Jaakkolan talon tyttärestä tuli hänen vaimonsa. Anna Kaisa Kustaantytär (s. 1761) oli kuusi vuotta piikana Kaukelan Ylimmäisessä, ja siellä nuoret varmaan tutustuivat. Juho-vävystä tuli isäntä Jaakkolan taloon, ja perheeseen syntyi kuusi lasta. Kuollessaan 57-vuotiaana keuhkotautiin (lungsot) Juho oli lautamies. [*]

Eeva Heikintytär (1763-1822) naitiin Padasjoen Auttoisille, Kotkan talon pojan Tuomas Heikinpojan (s. 1764) vaimoksi. Heille syntyi seitsemän lasta. Eeva kuoli talollisen leskenä kuumetautiin 59-vuotiaana.

Myös Esa Heikinpoika (1766-1821) löysi puolisonsa Auttoisilta, kun hän sai vaimokseen leski Sofia Joonaantyttären (s. 1763) Ala-Yöttyrin talosta. Sofia oli syntyisin Auttoisten Heistolan talon tyttäriä ja tullut miniäksi Ala-Yöttyriin. Hänellä ja hänen ensimmäisellä miehellään Antti Mikonpojalla (s. 1757) oli neljä lasta. Uuden avioliiton myötä hänelle ja vävyksi tulleelle Esa Heikinpojalle syntyi vielä kuusi lasta, joukossa kaksospojat ja kaksostytöt. Esa kuoli 55-vuotiaana ruusuun (rosen).

Joonas Heikinpojasta (1768-1816) on merkintä "gymnasist" seurakunnan lastenkirjassa 1776-1786  eli Joonas oli lähetetty opiskelemaan lukioon, kymnaasiin. Se on ensimmäinen  merkintä kouluopinnoista, jonka sukuharrastaja on kohdannut, joten asiaan on syytä perehtyä tarkemmin toisella kertaa. 

Arvi (Arvidus) Heikinpoika (1771-1814) löysi vaimon Juho-veljen tapaan Lammin Ronnin kylästä, kun hänet vihittiin Eskolan rusthollarin tyttären Anna Reetta Aatamintyttären (s. 1779) kanssa. Arvi oli vähän ennen häitä ehtinyt muuttaa Sysmään Virtaan kylän Naarlammen (Narlambi) taloon ja häiden jälkeen hän toi Annansa sinne. Heille syntyi neljä lasta, joista nuorimmainen vasta vähän isänsä kuoleman jälkeen. Arvi hukkui  43-vuotiaana.

Kuopus Anna Heikintytär (1774-1809) löysi isosiskonsa tapaan miehensä naapurista, kun hän meni naimisiin Kaukelan Ylimmäisen talon pojan Akseli Esanpojan kanssa (s. 1770). Akseli jäi varhain leskeksi viiden lapsen kanssa, sillä Anna kuoli punatautiin 34-vuotiaana, vain pari kuukautta nuorimmaisensa syntymän jälkeen.

*****

Säädyssä pysyi koko sisarussarja!

[*] Viime vuonna kirjoitin Juho Heikinpojan pojasta, Kustaa Juhonpojasta, joka palasi isänsä kotipitäjään ja meni naimisiin Auttoisten Hokan talon tyttären kanssa ja kuoli nuorena onnettomuudessa Turussa. Siitä kirjoitettiin silloisissa lehdissä eri puolilla Suomea.

api

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Hokan vävy

Viimeksi kirjoitin Turussa markkinamatkalla häkään kuolleista hämäläismiehistä. Turku oli Porvoon ja myöhemmin Hämeenlinnan ohella yksi tärkeistä Padasjoen kauppapaikoista, ja sinne vietiin kevättalvisin myytäväksi "lihaa, viljaa, voita, nahkoja, hamppua, pellavaa, riistaa, potaskaa, tervaa, parruja ym. Tuotiin suolaa, rautaa, kankaita ja jos rahaa riitti myös joitain tuliaisia." (Auttoinen kylämme, 1987.)

Yksi häkään Turussa menehtyneistä oli Kustaa Juhonpoika, joka syntyi 30.8.1800 Lammilla Ronnin kylän Jaakkolan talon poikana. 23-vuotiaana Kustaa Juhonpoika haki muuttokirjan Padasjoelle ja saapui sinne Auttoisten kylän Hokan taloon. En saa rippikirjan merkinnöistä selvää hänen asemastaan talossa, mutta varmaankin hän tuli rengiksi. Talossa oli kaksi tyttölasta siihen aikaan, ainoa poika oli kuollut muutaman päivän ikäisenä vauvana.

10.7.1825 Kustaa vihittiin Hokan talon tyttären, Anna Maija Antintyttären, kanssa, joka oli juuri täyttänyt 15 vuotta. Olikohan Anna Maijan isällä alun perinkin tarkoitus, että Kustaa ja Anna Maija perustavat perheen tytön vähän kasvettua ja alkavat isännöidä Hokan taloa, koska miespuolista perillistä ei ollut? Vai havaitsiko Hokan isäntä Kustaassa isäntäainesta katsellessaan nuoren miehen työntekoa tilan mailla? Tai ehkä tulossa oleva esikoinen vauhditti hääpäivän määräytymistä?

Kustaa ja Anna Maija saivat kolme lasta, Leena Maijan (s. 1825), Kustaan (s. 1828) ja Heikin (s. 1832). Sitten perheen isä yllättäen kuoli Turun matkallaan 1833. 

Vuoden kuluttua nuori leski vihittiin Heikki Heikinpojan (1804-1837) kanssa. Avioliitosta syntyi yksi poika, Erkki Juho (s. 1834), mutta pian saatiin jälleen suru-uutinen: isäntä oli kuollut tapaturmaisesti tukkitöissä metsässä. Anna Maija solmi vielä kolmannen avioliiton Kuhmoisissa syntyneen Matti Taavetinpojan (s. 1822) kanssa. Parille syntyi poika Aatami v. 1844. Tämä liitto kesti aina Anna Maijan kuolemaan asti vuonna 1868.

Palatakseni vielä Hokan talon ensimmäiseen vävyyn, Kustaa Juhonpojan isä oli Juho Heikinpoika (s. 1760), joka oli tullut Ronnin Jaakkolaan vävyksi Padasjoen Kaukelan Alimmaisista. Hän polveutui äidin puolelta Virmailan suvusta, kuten sukukirjan täydennyksistä selviää. Kustaan äiti taas oli Anna Kaisa Kustaantytär (s. 1761), Jaakkolan talon tytär. Heidän jälkeensä talon isäntänä jatkoi vanhin poika Heikki Juhonpoika (s. 1790), joka osallistui samaan onnettomaan Turun matkaan kuin veljensä, mutta selviytyi yöstä hengissä.

api

perjantai 12. lokakuuta 2012

Häkään kuolleita Turussa

Löysin Historiallisesta sanomalehtikirjastosta uutisen vuodelta 1833. Åbo Underrättelser kertoi 2. maaliskuuta numerossaan 18 onnettomuudesta, joka varmasti on herättänyt paitsi surua, paljon keskusteluakin Turussa ja Hämeen pitäjissä.


Lehden etusivu

"Sedan Bonden August Isotalo och dess son Johan Eric Andersson från Markula, Landbonden Johan Liesmäki eller Markula från Haukiala, Landbondesonen Wilhelm Michelsson Nipola, Nämndemannen Henrik Johansson Jakola från Rönni, Bonden Michel Adamson Rekola från Jahkola, Bonden Leander Carlson Isoluckari, Landbonden Carl Henrikson Isoluckari och Torparen Christian Michelsson Kolus, de tre sistnämnde från Lampis kyrkoby, Landbonden Michel Johansson Martila från Niparla och Bondesonen Jonas Jonasson Naskali från Nikula by, alla från Lampis Socken, Bonden Christian Andersson Touhola från Witarla by i Hollola Socken, samt Bönderne Gustaf Johansson Hocka från Autus och Esaias Esaiasson Jalli från Hauka by i Padasjoki Socken iemte en till namn och hemwist okänd karl, wid sin ankomst hit till Staden, för att bewista den nyligen öfwerståndne Fastlagsmarknaden, tagit qwarter hos Hökaren Johan Scharlin samt blifwit herbergerade uti en bagarstuga, hwilken öfwerlemnats till deras fria disposition; så har natten emellan den 19 och 20 dennes uti samma rum så starkt os uppkommit att åtta af dessa personer, nemligen: Bonden Anders Isotalo och dess Son Johan Eric Andersson från Markula, Landbonden Johan Liesmäki eller Markola från Haukiala, Landbondesonen Wilhelm Michelsson Nipola, Bonden Christian Andersson Touhola från Witarla, Bönderna Gustaf Johansson Hocka, från Autus och Esaias Esaiasson Jali från Hauka samt den till namn och hemwist okände Karlen, den 20 om morgonen, redan woro aflidne och Torparen Christian Michelsson Kolus, oaktadt tillkommen Läkarehjelp och all ospard möda till hans wederstående, samma dag på eftermiddagen äfwen tillsatte lifwet; men de öfrige sex personerne, nemligen: Nämndemannen Henrik Johansson Jakola från Rönni, ... , hafwa efter all möjlig sorgfällig behandling redan blifwit så till helsa och krafter återställde, at de snart torde kunna återwända till hemorten."

Eli lyhyesti: Helmikuussa 1833 viisitoista Hämeen isäntämiestä Lammilta, Hollolasta ja Padasjoelta oli markkinoilla Turussa. He olivat yhdessä saaneet majapaikan kauppias Johan Scharlinin pakarituvasta, joka oli täysin heidän omassa käytössään. 19. ja 20. päivien välisenä yönä tupaan pääsi voimakas häkä, minkä seurauksena 8 mainituista miehistä löydettiin aamulla kuolleina ja torppari Risto Mikonpoika sen verran huonossa kunnossa, että lääkärinavusta huolimatta menehtyi iltapäivällä. Loput kuusi miestä pääsivät pian palaamaan kotiin, kunhan olivat ensin terveys ja voimat palanneet.

Ovatkohan isännät matkanneet markkinoille ostamaan vai myymään, vai molempia? Menehtyneistä Hokan talon 32-vuotias isäntä Kustaa Juhonpoika Padasjoen Auttoisilta oli yksi esi-isistäni. Toinen padasjokelaisisäntä oli niin ikään Auttoisten kylästä, Jallin talosta, vaikka uutinen kertookin hänen olleen Haukan kylästä. Sen nimistä kylää Padasjoella ei liene ollut. Yksi turmasta selvinneistä oli myös sukulaismies, sillä lautamies Heikki Juhonpoika Lammin Ronnin kylän Jaakkolasta oli Kustaa Juhonpojan, Hokan isännän, vanhin veli. Heidän sukujuuriinsa palaan tarkemmin toisella kertaa.

api