S niin kuin Saara, Hiukon uudistalon miniä ja emäntä

Saara Antintytär on yksi sukuharrastajan kuhmoislaisista esiäideistä. Hän syntyi vuonna 1782 Harmoisten Sappeessa, jonne rakennettiin 1700-luvun lopulla uudistaloja. Saaran synnyinkoti oli yksi niistä, Sorola, josta on merkintöjä henkikirjoissa vuodesta 1773 alkaen. Varhaisemmissa seurakunnan rippikirjoissa Sorola on merkitty kuuluvaksi Sappeeseen, myöhemmin taas Saarenkulmaan.

Pekka Halonen: Pyhäpäivä uudistalossa (1894).
(Wikimedia)
Taiteilija vietti vuosikaudet kesiään Kuhmoisissa,
 missä hän maalasi paljon maisematauluja.

Saara Antintyttären vanhemmat olivat Antti Antinpoika (s. 1760 Harmoisten Purolassa) ja Anna Juhontytär (s. noin 1752). Saara oli perheen esikoinen, ja hänen jälkeensä syntyi ainakin kahdeksan sisarusta, joista tosin kaikki eivät eläneet aikuisiksi.

Lummenenjärven saareen nousi myös uudistalo, Hiukko (tai Hiukkola), josta on merkintöjä 1776 alkaen. Isäntäparina siellä uurastivat Salomo Matinpoika ja Sofia Yrjöntytär. Heidän vanhin poikansa Taavetti (s. 1783) oli vasta 18-vuotias, kun hän vei 19-vuotiaan Sorolan talon tyttären Saaran vihille, ja Hiukkolasta tuli perheen koti ja Taavetti Salomonpojasta aikanaan talon isäntä.

Lapsia Hiukkolan nuorelle parille ehti siunaantua kuusi, kun Taavetti kuoli juuri 32-vuotispäivänsä alla. Nuorelle leskelle löytyi uusi aviomies Lästilän kylästä, kun Lemojärven talon poika Juho Matinpoika (s. 1786) muutti vävyksi Hiukkoon. Vihkimerkintää ei parille vihittyjen luettelosta löydy, mutta rippikirjoissa Juhoa tituleerataan vävyksi ja Saaraa hänen vaimokseen, joten merkintä lienee vain unohtunut kirjaamatta. Perheeseen syntyi vielä viisi lasta tästä uudesta avioliitosta. Juho Matinpojasta tuli isäntä taloon, kunnes Saara jäi toistamiseen leskeksi vuonna 1846. Juhon kuoltua talon isännyys siirtyi Saaran ja Taavetin vanhimmalle pojalle, ja Saara eli heidän luonaan Hiukkolassa toistakymmentä vuotta.

Saaran ja Juhon lapset hajaantuivat eri puolille. Heistä vanhin oli Juho Juhonpoika (s. 1816), joka parinkymmenen ikäisenä muutti rengiksi Padasjoen Kaidanmaan Ilolaan. Pari vuotta myöhemmin hän kävi viettämässä häitään Kuhmoisissa, mutta kodin hän perusti Liisa-vaimonsa kanssa Padasjoelle. Mutta siitä olen jo kertonutkin, kun ihmettelin Liisan syntyperää.

Hiukkolan tilan vanhaa kuvaa voi käydä katsomassa P. Tarkkosen Sukuselailu-sivustolla.

Lähteet: 
     SSHY Wiki / Kuhmoinen
     Kuhmoisten seurakunnan kirkonkirjat

ami

Liisan päivänä

Kirkonkirjoja selatessa Liisa vaikuttaa yhdeltä tavallisimmista nimistä, ja niinpä minua hämmästyttääkin, että omista suvuistani ei löydy kovin montaa Liisaa. Yksi heistä on esiäitini Liisa Juhontytär, joka luultavasti syntyi 1817 Padasjoen Osoilan Kissalassa muonatorppari Juho Kustaanpojan ja tämän vaimon Vappu (Valborg) Kaapontyttären perheeseen.

Liisa on yksi niistä sukulaisistani, joiden syntyperän selvittäminen on vaatinut aikaa ja salapoliisityötä. Hän lähtee rippikouluikäisenä taloihin piikomaan ja yhtenä vuonna ottaa pestin naapuripitäjän Kuhmoisten Sappeen kylään. Tuo Kuhmoisiin lähtö ajoittuu sellaiseen vuoteen, jolloin Padasjoella vaihtuu rippikirja. Ehkä siksi hänen lähtöään ei kirjata vanhaan kirjaan silloisen pestuupaikan sivulle eikä liioin ehditä kirjata uuteen kirjaan. Siksi Liisa vain näyttää häviävän jonnekin.

Samana vuonna Kuhmoisiin merkitään Padasjoelta muuttaneeksi yksi Liisa Juhontytär, muuttokirjakin löytyy, mutta siinä ei ole tarkempaa lähtöpaikkaa. Syntymäajastakin kirjataan pelkkä vuosi, niinkuin usein tehdään muussa pitäjässä syntyneiden kohdalla. Se on sama kuin Osoilassa syntyneellä Liisalla. Kuhmoisten Liisa avioituu Juho Juhonpojan (s. 1816) kanssa, joka on renkinä Padasjoella Kaidanmaan Ilolassa, joskin syntyisin Kuhmoisista. Yhteinen koti perustetaan Padasjoelle, jonne Liisa häitten jälkeen muuttaa. Osoilan Liisa on syntynyt kuun 9. päivä, Kuhmoisista Padasjoelle muuttanut Liisa taas saman kuun 2. päivä.

Onko Kuhmoisissa avioitunut Liisa sama kuin Osoilassa syntynyt? Ketään toista sopivaa en Hiski-haulla tai kirkonkirjoja selaamalla löydä lähipitäjistä. Uskon, että Liisat ovat yksi ja sama henkilö, mutta etsin vielä vahvistusta asialle. Ehkä joskus löydän Padasjoelta annetun muuttokirjan, josta selviää Kuhmoisiin lähtijän viimeisin asuintalo.

Kuva on Suomen kuvalehdestä 1925 (Wikimediasta): Elonkorjuuta Suomessa.

ami