Vuodenvaihteen sääennustuksia

Vuosi vaihtuu tänä yönä. Pitäisikö sukuharrastajan tehdä uuden vuoden lupaus säännöllisemmästä blogiin kirjoittamisesta alkavana vuonna?

Joulu ja uusi vuosi ovat parahultaista aikaa ennustella ensi kesän säitä. Millaista onkaan ollut viime päivinä? Siitä voi lukea tulevan suven säitä ja satoja.

• Joulun aikainen yksi kirkas päivä merkitsee heti, että juhannuksen aikana on yhdeksän poutapäivää yhteen jaksoon. 

• Jos joulupäivänä paistaa aurinko edes niin kauan kuin mitä hevoselta menee aikaa, kun se ympäri kääntyy, niin tulee hyvä viljavuosi. 

• Jos metsä puhdistui lumesta kolmea vuorokautta ennen uudenvuodenpäivää, niin se oli merkkinä hyvästä sadosta kaikissa viljoissa. 

• Millaista säätä ja ilmaa joulupäivänä, niin sellaista tammikuulla, millainen tapanina, sellainen helmikuulla ja niin edelleen. (Tästä voisi päätellä, että millainen sää uudenvuoden aattona, sellainen heinäkuussa; millainen uudenvuodenpäivänä, sellainen elokuussa.) 

• Mikä ilma uunna vuonna, sitä sää juhanina. 

• Jos uudenvuodenpäivänä aurinko edes pilkahdellen näkyy, tulee hyvä marjavuosi. 

• Loppiaiseen mennessä on puolet talven lumista satanut. 

• Jos uulevvuoden päivänä on mettä lumiin, nin tulie tautiiv vuos.

• Kyllä tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan.

Lähteet: 
Topias Leivo: Poimintoja vanhankansan merkkipäivistä. Teoksessa Auttoisten 
                tarinat. (1988)
Topias Kilpi: Sääennustuksia. Samassa teoksessa. (kaksi viimeistä ennustusta)

Hämeenlinnan väkiluku vuonna 1865

Hämeenlinnassa oli lähes 3000 asukasta 150 vuotta sitten henkikirjojen mukaan. Näin uutisoi Hämäläinen perjantain 3.2.1865 numerossaan (Kansalliskirjaston digitoidut aineistot):

Kotimaalta.

Hämeenlinna. Tämän viikon kuluessa on talvi oikein miehistynyt; lunta on pyryttänyt aika lailla ja tänään aamulla on pakkanen 31^° Cels.

Kaupungin manttaaliluettelo tältä vuodelta ilmoittaa kaupungin väestön seuraavaisesti: henkirahoja maksavia 1799, joista isäntiä 460, emäntiä 568, poikia y. m. 48, tyttäriä y. m. 149, trenkiä y. m. 283 ja piikoja y. m. 291, henkirahoista vapautettuja aatelisia 100, neljän lapsen tähden 39, yliikäisyydestä 51, alaikäisyydestä 795 ja muista laillisista syistä 154. Koko väestön luku manttaaliluettelon jälkeen on 2938 henkeä. Menneen vuoden manttaaliluettelossa oli 2822 henkeä, siis tänä vuonna 116 henkeä enempi kuin viimis vuonna. Uuden vuoden päivänä julistettu väenlisäys viimis vuodelta teki ainoastaan 40 henkeä; kusta ovat siis ne 76 henkeä ilmaantuneet?

(Lehtileikettä klikkaamalla saa isomman tekstin.)

Sääennustuksia toukokuussa

Tähän aikaan vuodesta on tavattu ennustella tulevan suven säitä ja maaseudulla vuoden kasvu- ja satotoiveita. Tässä Auttoisten tarinat -kirjasta (1988) keräämiäni uskomuksia Padasjoelta.

Topias Leivon "Poimintoja vanhankansan merkkipäivistä":

Kylmän kesän enne on se, jos ennen Vapunpäivää ilmaantuu hyttysiä näkyville. 

Jos "kanttaviikko" (= helatorstain etuviikko) on lämmin, niin lämmin ja korea on koko kesäkin. Jos taas sanottu viikko on kylmä, niin on kesäkin. 

Jos on helle helluntaina, niin on pauke Paavalina.

Topias Kilven "Sääennustuksia":

Jos jäiden aikana ukkoi jyrisiä nin tulie kylmä kesä. 

Jonsei ov Vappuna vavos nin ei pauka pohtimes. (Pavut). 

Ei tu touvost miteäj jollei västäräkki op pellol kylväis. 

Kuu kiurust kesäen kaks katin kollannast.

Vuodenvaihteen sää

"Ilmat ovat olleet suojaisia siihen määrään, että sulaa vettä on satanut välistäin. Tänään on voimasade."

Jos aamulla olisi tullut lehti, joka olisi kirjoittanut näin, olisin uskonut. Ehkä voimasadetta lukuunottamatta. Aamupäivällä Etelä-Hämeessä tosin satoi sulaa vettä, mutta että voimasade... 

Sääuutinen on kuitenkin 150 vuoden takaa, Hämeenlinnassa ilmestyneen Hämäläisen vuoden 1863 ensimmäisestä numerosta 2.1.1863. Uutinen jatkuu:

"Hyvä on kuitenkin keli ollut jouluvieraille. Muutoin ei täällä tuskin joulusta ole ollut tietoakaan; ei ainoata kutsumusta, ei vähintäkään huvitusta; kaikki on ollut niinkuin murheesen puetettuna. Sanovat ihmiset että harvoin, jos koskaan niin hiljaista joulua Hämeenlinnassa on vietetty."

Mikä lie ollut syy joulun hiljaisuuteen Hämeessä, ettei ollut kutsuja tai huvituksia? Kuluneen vuoden aikana oli otettu käyttöön rautatiekin  Helsingistä Hämeenlinnaan. Etelä-Suomessa satovuodet olivat vielä kohtalaisia, mutta pohjoisesta vaelsi jo kerjäläisiä etelään ennakoiden tulevia katovuosia Hämeessäkin.

Lainaukset ja kuva: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Hämäläinen 2.1.1863