J niin kuin sahan seppä Juho Rehnström, josta tuli Helander

Nälkävuonna 1868 monen kohtaloksi koitui lavantauti, joka korjasi synkkää satoa nälän heikentämässä väessä. Yksi tautiin menehtyneistä oli seppä Juho Helander, joka asui Padasjoella Auttoisten kylässä vaimonsa Leena Maija Kustaantyttären kanssa.

L. K. Plahov: Seppä (1845). (Wikimedia)
(Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)

Juho Helander oli tulokas Auttoisten kylässä. Hän oli syntynyt Lammilla Lieson Järventakana vuonna 1826 seppä Juho Rehnströmin poikana. Vartuttuaan pojastakin tuli seppä, ensin useiksi vuosiksi Liesoon isän rinnalle, kunnes 27-vuotiaana nuorempi seppä Rehnström lähti töihin sahan sepäksi naapuripitäjään Padasjoelle Auttoisten kylässä sijaitsevalle Arnon sahalle. Hänellä oli alkuvuosina kirkonkirjoissa sama sukunimi kuin isälläänkin.

Ei kulunut aikaakaan, kun Juho löysi puolison Auttoisilta, ja Hokan talossa tanssittiin talon vanhimman tyttären Leena Maijan ja nuoren sepän häitä. Varsin pian tuoreesta aviomiehestä tuli pitäjänseppä Auttoisten kylään. Samalla viivattiin rippikirjassa aikaisempi sukunimi yli ja tilalle kirjoitettiin uusi nimi: Helander.

Seppä Helanderin perheeseen syntyi kolme tytärtä, joista aikuisikään eli Kustaava Helander (s. 1857). Sepän oma isä Juho Antinpoika Rehnström (s. 1800) oli syntyisin Sahalahdelta ja äiti Leena Juhontytär (s. 1793) Lammin Liesosta. Seppä Helanderin vaimon, Leena Maija Kustaantyttären, isä oli kuollut traagisessa onnettomuudessa markkinamatkallaan v. 1833, kun tytär oli vain 7-vuotias. Äiti Anna Maija Antintytär (s. 1810) taas oli Hokan talon tytär ja myöhemmin emäntä.

api

Syntyperän selvittelyä, kun syntymää ei löydy

Miten selvittää henkilön syntyperä, jos tiedossa on syntymäpäivä (jonka oikeellisuudesta ei ole varmuutta) ja syntymäpitäjä (jonka paikkansa pitävyydestä ei ole tietoa), mutta kyseisen pitäjän syntyneiden luettelosta ei löydy sopivasti syntynyttä? Ja kun henkilöllä on vielä nimi Juho Juhonpoika (Johan Johansson), joka on tavallistakin tavallisempi hämäläisissä kyläkunnissa? Sellaista propleemia sukuharrastaja on viime aikoina yrittänyt ratkaista ja luulee löytäneensä oikean henkilön.

Hauhon kirkko

Juho Juhonpoika nousi ensimmäisen kerran sukuharrastajan tietoisuuteen Janakkalan kirkonkirjoissa, kun hän ilmestyi Kernaalaan rengiksi 16-vuotiaana. Syntymäajaksi oli merkitty 6.3.1822 ja -paikaksi Hauho. Siitäpä etsimään Hauhon kirkonkirjoista pojan syntyperää. Vaan kun ei löytynyt sopivaa, ei oikeana päivänä syntynyttä eikä oikein minään muunakaan järkeen käypänä ajankohtana.

Jospa etsisi rippilastenluetteloista? Alkaisi siitä vuodesta, jolloin Juho täytti 15 vuotta ja jatkaisi muutaman vuoden? Hiljattain Annelin ajatuksia -blogi kertoi kirkonarkistojen aineistoista ja mitä kaikkea sieltä voi löytää sekä vielä erikseen rippikouluista ja muista opinahjoista. - Heti kohta etsivä löysi oikeille jäljille: Hauholla oli käynyt rippikoulun 16-vuotias Juho Juhonpoika, jolla oli ihan oikea syntymäpäivä ja joka oli syntynyt Hauholla. Hän oli torpparin poika Hauhon Hyvikkälän kylästä Röykyn torpasta, ja lastenkirjoihin oli merkitty oikea Juho. Mutta oliko hän juuri Röykyn torpparin Juho Mikonpojan poika vai tullut torppaan rengiksi? Hän oli nimittäin muuttanut Röykkyyn Sahalahdelta.

Totta tosiaan, juuri ennen kuin täytti 14 ikävuottaan Juho oli saapunut pikkurengiksi Sahalahdelle Saarioisten kartanoon ja puolentoista vuoden kuluttua palannut "kotiseudulleen" muuttokirjan mukaan. Mutta mistä hän oli matkaan lähtenyt, ei ainakaan Röykystä! (Sahalahdesta Juholle annettu muuttokirja löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta, takasivulle on Hauholle saavuttua merkitty määränpää eli Röykyn torppa Hyvikkälässä.)

Jotta juttu ei kävisi liian pitkäpiimäiseksi, kerrottakoon vain, että torppari Juho Mikonpojan perheen monia muuttoja tutkaillessaan sukuharrastaja vihdoin viimein löysi lastenkirjasta Juhon muiden sisarusten joukosta ja vakuuttui siitä, että Juho oli kuin olikin Röykyn torpparin poika. Juho Mikonpoika (s. 1780) itse oli alkujaan Aikkolan kylän Heikkilän talon poika ja hänen vaimonsa Eeva Heikintytär (s. 1791) Sappeen kylän Alastalon Mäkelän torpasta.

Mutta oliko Juho Juhonpojan syntymä vuonna 1822 vain jäänyt merkitsemättä syntyneiden luetteloon inhimillisen erehdyksen tähden vai syntyikö hän jossain muualla, siinäpä pulma. Juho Mikonpojan ja Eeva Heikintyttären perheeseen syntyi useita lapsia Hauholla, mutta perhe muutti Tyrväntöön Lepaan kartanon (Stjernsund) Saloon lampuodiksi v. 1819, ja siellä syntyi tytär Anna Maria (s. 1820). Perhe oli saanut muuttokirjan palatakseen Hauholle v. 1821. Juhoa ei löydy Tyrvännönkään syntyneiden joukosta. 

Juho Juhonpojan syntymätieto on edelleen tietymättömissä, mutta muuten sukuharrastaja on mielestään saanut tarpeeksi vakuuttavan vastauksen kysymykseensä ja jatkaa muitten mielenkiintoisten propleemien parissa.

mpä