Pappilan kasvattityttö

Padasjoen kappalaisen Frans Cavénin ja hänen Eleonora-vaimonsa perheeseen tuli kasvattitytär Adèle Lovisa Walhem vuonna 1874. Pariskunta oli ehtinyt olla naimisissa kymmenkunta vuotta, mutta jälkikasvua ei ollut vielä syntynyt. Sitten he saivat pappilaansa 8-vuotiaan tytön, Adèle Lovisan. Kuka tyttönen oikein oli?

Adéle Lovisa Walhem oli syntynyt Heinolan kaupungissa vuonna 1866 suutarimestari Karl Walhemin ja hänen vaimonsa Leena Hämäläisen viidentenä lapsena. Taloudellisesti elämä lienee ollut mallillaan ja suutarimestarilla töitä, ainakin hänellä oli vuosien mittaan useita oppipoikia verstaassaan, ja jalkineita kaupungin asukkaat varmasti tarvitsivat.

Adélen ollessa 7-vuotias hänen isänsä kuitenkin sairastui ja kuoli. Ei kulunut kuin puoli vuotta, kun sama kohtalo tuli äidin osaksi. Perheen seitsemästä lapsesta pari oli kuollut pienenä, kaksi vanhinta poikaa oli jo muuttanut kotoa, mutta äidin kuoleman jälkeen heinäkuussa 1874 kirjoitettiin muuttokirjat kolmelle kotona asuneelle lapselle. Näistä Kustaa Eemil (s. 1863) muutti Mäntyharjulle, jossa vanhin veli työskenteli maakauppiaan kirjanpitäjänä, Adèle päätyi Padasjoen pappilaan, ja tuolloin 3-vuotias Olga Sofia Pieksämäelle. 

Adèle Lovisan tultua Padasjoelle pastori Cavénin perheessä kävi kuitenkin niin kuin joskus käy: vuoden kuluttua Adèle sai kasvinkumppanin, kun pappilan isäntäväelle syntyi tytär Ellen Anna. Vasta yli vuosikymmenen kuluttua syntyi Korpilahdella pikkuveli Frans Alvar.

Mutta miten Adèle päätyi Heinolan kaupungista juuri Cavéneille Padasjoen pappilaan? Usein hoitoa vaille jääneet lapset saivat turvan ja kodin sukulaisten, naapurien tai kummien hoivissa, ja jos ketään heistä ei voinut ottaa lasta, hänelle järjestettiin elätehoito. Pastori ja hänen vaimonsa olivat tulleet Padasjoelle muutamaa vuotta aikaisemmin Mäntyharjulta, joten ehkä he olivat kuulleet perheen vanhempien kohtalosta Adèlen vanhimmalta veljeltä Karl Damianus Walhemilta (s. 1851), joka oli tullut 14-vuotiaana Mäntyharjulle maakauppiaan puotipojaksi ja edennyt kirjanpitäjäksi ja jonka luo nuorempi veli tuli orvoksi jäätyään? 

Oli miten oli, Adèle Lovisa sai kodin Cavénien pappilassa Padasjoella ja muutti heidän kanssaan pian Korpilahdelle. Hän varttui aikuiseksi kasvattivanhempiensa kodissa. Yli 30 vuotiaana hän tuli sukuun toisellakin tapaa, avioliiton kautta, mutta siihen sukuharrastaja palaa joskus myöhemmin. 

Kuva: 
Albert Anker (1885). Kutova tyttö vahtii kehdossa olevaa pikkulasta. (Wikimedia)

Lähteet: 
     Heinolan kaupunkiseurakunnan sekä Korpilahden, Mäntyharjun ja Padasjoen seurakuntien kirkonkirjat.
     Turvattomat lapset. Lapsuuteen liittyvät asiakirjat. Portti

api

Frans Frihtiof Ferdinand Cavén (1838-1908)

Kun sukuharrastaja pääsi pappissäätyyn kiinni Amalian tarinan kautta, jatkettakoon samoilla linjoilla vielä kotvasen. Pappissäätyiset nimittäin ovat peräti harvinaisia harrastajan omassa sukupuussa, nyt näistä harvinaisuuksista vuoron saa isoisän isoisän pikkuserkku Frans Cavén.

Amalian puolison, Padasjoen kirkkoherra Magnus Ingmanin, kuoltua 1868 ei kulunut montakaan vuotta, kun seurakuntaan saatiin papiksi mies, joka oli kasteessa saanut kaikin puolin muhkean nimen: Frans Frihtiof Ferdinand. Sukunimensä pappi oli perinyt isältään ja tämä omalta isältään, Lammin nimismies Joonas Cavénilta. Nimismies oli syntyisin Padasjoen Kaukelan Alimmaisen talosta, joten kappalainen Cavén oli melkein oman seurakunnan miehiä paikkakunnalle tullessaan.

Frans Cavén tuli Padasjoelle papiksi vuonna 1871 kierreltyään sitä ennen muutamassa seurakunnassa apu- tai tilapäisenä pappina. Valmistumisensa jälkeen hän oli ehtinyt toimia sielunpaimenena ainakin Sysmässä, Luumäellä ja Mäntyharjussa. Mäntyharjussa ollessaan hän oli 1864 mennyt naimisiin everstintyttären Eleonora Mathilda Boije af Gennäsin kanssa. Jälkikasvua pappilaan saatiin odottaa aina Padasjoen vuosiin asti, siellä heille syntyi tytär Ellen Anna 1875. Tosin perheessä oli jo sitä ennen ottotytär Adèle Lovisa Walhem. 

Padasjoella perheen koti oli Maakeskessä Kekkalan puustellissa. Frans-pappi työskenteli seurakunnassa seitsemän vuotta ja muutti sitten 1878 kappalaiseksi Korpilahdelle, jossa hän toimi 1908 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Koti oli Mutaisten pappilassa. Kansallisbiografian artikkeli kertoo hänen omistautuneen kokosydämisesti seurakuntalaistensa sielujen hoitamiseen ja kodin ilmapiirin olleen pietistisen.

Korpilahdella perheeseen syntyi 1886 poika, joka sai nimet Frans Alvar Alfred ja josta tuli seuraavan vuosisadan alkuvuosikymmeninä tunnettu taiteilija. Hänen kerrotaan kasvaneen kodissa, jossa äiti oli musikaalinen ja johdatteli poikansakin musiikin maailmaan. Eno oli harrastelijamaalari, ja mm. taiteilija Wilho Sjöström asui Mutaisten pappilassa maalatessaan Korpilahden kirkon alttaritaulua.

Kappalainen Frans Frihtiof Ferdinand Cavén oli syntynyt Tyrvännössä 1838. Hänen isänsä oli lipunkantaja Carl Fredrik Cavén (s. 1800) ja äitinsä Juliana Gustava Burgman - heidän tarinaansa ehkä palataan joskus myöhemmin. Pastori Cavénin vaimo Eleonora Mathilda Boije af Gennäs oli syntynyt 1842 Venäjällä everstin tyttärenä (Sysmän muuttaneiden luettelon mukaan), mutta vuodesta 1850 isä omisti Ilolan kartanon Porvoossa (Illby Gård).

Kuvassa on Korpilahden kirkon kellotapuli, joka valmistui 1885. Sen suunnitteli arkkitehti Alfred Cavén (joskus Caween), Frans Cavénin veli. 
(Kuvaaja Antti Leppänen 2012. Wikimedia Commons, CC-BY-SA-3.0)

Lähteet:
Seurakuntien kirkonkirjat: Korpilahti, Lammi, Luumäki, Mäntyharju, Padasjoki, Sysmä, Tyrväntö
Kansallisbiografia: Cawén Alvar (1886-1935)

api

Sukulainen Tove Janssonin kirjassa?

Kun harrastus oikein puraisee, alkaa nähdä sukulaisia vaikkapa Tove Janssonin kirjassa. Kas näin kävi sukuharrastajalle, joka keväällä intoutui lukemaan Tove Janssonin kirjaa kirjailijan syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. 

Kyseessä oli Kuvanveistäjän tytär (WSOY 1968/2008), viehättävä pieni kirja, joka koostuu lyhyehköistä kertomuksista tai novelleista. Ne lienevät varsin omaelämänkerrallisia, tapahtumapaikkoina ovat mm. Janssonien koti Helsingissä.

Kertomuksessaan "Juhlimisista" Tove Jansson kuvaa, miten hänen isällään oli tapana mennä kaupungille ja tuoda sieltä kavereita juhlimaan kotiin. Näitä juhlijoita lapset sitten katselivat ja kuuntelivat, ainakin yläkerran porraskaiteen raoista. 

"Joskus minä heräsin yöllä maailman kauneimpaan musiikkiin, balalaikan- ja kitaransoittoon. Isä soitti balalaikkaa ja Cawan kitaraa, he soittivat yhdessä ja hyvin hiljaa, melkein kuiskaten, kumpikin oli jossain kaukana ja sitten he tulivat lähemmäksi ja toinen teki toiselle tilaa niin että joskus oli kitaran vuoro ja joskus balalaikan." (s. 26)

"Heidät näkee ylhäältäpäin ja he istuvat sohvalla ja tuoleilla tai kulkevat hitaasti ympäri salonkia. Cawan istuu kitaran yli kyyristyneenä ikään kuin piiloutuisi siihen..." (s. 27)

Cawan? Kuka Cawan? Voisiko olla...? Samassa kertomuksessa Tove Jansson mainitsee äitinsä saaneen lahjoja vierailta, mm. Ruokokoskelta ja Salliselta, joten eikö Cawan voisikin olla Cawén, Alvar Cawén, joka Jalmari Ruokokosken ja Tyko Sallisen lailla on yksi Suomen tunnettuja taiteilijoita 1900-luvun alkupuolelta?

Alvar Cawén: Sokea soittoniekka (1922)
Kirjasta "Pohjolan maalaustaidetta. Nykyaikaisen maalaustaiteen
läpimurto" (1950) (Wikimedia)

Siispä sukuharrastaja ryhtyi etsimään todistetta epäilyilleen. Hakukone löysi kuin löysikin kuvan, jossa taiteilijat Alvar Cawén ja Viktor Jansson poseeraavat boksissaan Pariisissa. He ovat siis olleet kämppäkavereita opiskellessaan Ranskassa 1910-luvulla! Valitettavasti en voi laittaa löytämääni kuvaa blogiini tekijänoikeussyistä, mutta sitä voi käydä kurkkaamassa Museoviraston Kuvakokoelmat-sivustolta tämän linkin kautta. Kansallisbiografia tietää kertoa, että Cawén ja kuvanveistäjä Jansson jakoivat ateljeen Pariisissa.

Cawénin koko nimi oli Frans Alvar Alfred Cawén. Hän syntyi vuonna 1886 Korpilahdella, missä hänen isänsä oli tuolloin kappalaisena. Alvar suuntautui jo nuorena taiteilijan uralle, hän opiskeli parikymppisenä Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jonka opettajana hän itse myöhemmin työskenteli. Myös hänen puolisonsa Ragni, o.s. Holmberg (1891-1981), oli taidemaalari. Heillä oli yksi poika, Matti Robert (s. 1928). Alvar Cawén oli sairaalloinen nuoresta pitäen, ja vuonna 1935 hän kuoli 48-vuotiaana. (Lähteet: Kansallisbiografia, Korpilahden seurakunnan syntyneiden luettelo 1886-1888.)

Niin, se sukulaisuus. Alvar Cawénilla ja sukuharrastajalla on yhteiset esivanhemmat 1700-luvulla Padasjoen Kaukelassa Alimmaisen talossa. Cawénin esi-isä Joonas Heikinpoika Cavén lähti opintielle ja päätyi Lammin nimismieheksi, hänen veljensä Juho Heikinpoika, harrastajan esi-isä, taas isännäksi Lammin Ronnin Jaakkolaan. Harrastaja palaa Cavénien/Cawénien sukuhaaraan tuonnempana uudelleen.


Lisäys: Blogissa taiteilija Cawénista ja hänen taidenäyttelystään 1910 Helsingissä

api