Vuodenvaihteen sääennustuksia

Vuosi vaihtuu tänä yönä. Pitäisikö sukuharrastajan tehdä uuden vuoden lupaus säännöllisemmästä blogiin kirjoittamisesta alkavana vuonna?

Joulu ja uusi vuosi ovat parahultaista aikaa ennustella ensi kesän säitä. Millaista onkaan ollut viime päivinä? Siitä voi lukea tulevan suven säitä ja satoja.

• Joulun aikainen yksi kirkas päivä merkitsee heti, että juhannuksen aikana on yhdeksän poutapäivää yhteen jaksoon. 

• Jos joulupäivänä paistaa aurinko edes niin kauan kuin mitä hevoselta menee aikaa, kun se ympäri kääntyy, niin tulee hyvä viljavuosi. 

• Jos metsä puhdistui lumesta kolmea vuorokautta ennen uudenvuodenpäivää, niin se oli merkkinä hyvästä sadosta kaikissa viljoissa. 

• Millaista säätä ja ilmaa joulupäivänä, niin sellaista tammikuulla, millainen tapanina, sellainen helmikuulla ja niin edelleen. (Tästä voisi päätellä, että millainen sää uudenvuoden aattona, sellainen heinäkuussa; millainen uudenvuodenpäivänä, sellainen elokuussa.) 

• Mikä ilma uunna vuonna, sitä sää juhanina. 

• Jos uudenvuodenpäivänä aurinko edes pilkahdellen näkyy, tulee hyvä marjavuosi. 

• Loppiaiseen mennessä on puolet talven lumista satanut. 

• Jos uulevvuoden päivänä on mettä lumiin, nin tulie tautiiv vuos.

• Kyllä tammikuun tasaset ilmat maaliskuussa maksetaan.

Lähteet: 
Topias Leivo: Poimintoja vanhankansan merkkipäivistä. Teoksessa Auttoisten 
                tarinat. (1988)
Topias Kilpi: Sääennustuksia. Samassa teoksessa. (kaksi viimeistä ennustusta)

Simaa ja työväen kävelyretki

Sukuharrastaja lueskeli aikansa kuluksi Hämeen Sanomien vappuaaton numeroa 110 vuoden takaa. Lehti ilmestyy yhä Hämeenlinnassa. Tästä linkistä pääsee katsomaan muitakin 30.4.1906 ilmestyneitä lehtiä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut.

Ilmoituksia

Vappuaattona mainostettiin - kuinkas muuten - simaa ja tippaleipiä. Erikseen olivat ilmoituksen laittaneet K. Wainikaisen Leipomo sekä A. M. Alénin kahvila, mikä lupasi simaa olevan useampaa lajia. Lisäksi pari simanvalmistajaa (Hugo Bastman ja C. O. Saxelin) ilmoitti, missä heidän juomiaan oli ostettavissa; mukana oli lista kauppiaista. (Klikkaa kuva isommaksi.)

Vuodenaikaan sopivasti K. G. Aholinin Jalkineliike mainosti kesäjalkineita, M. Willgren kevät- ja kesäkankaita, Ljuba Hambom naisten kesähattuja sekä Ida Andersson Kormun kartanosta Lopelta myi siemenkauraa.

Kesäasuntoja etsittiin jo silloin. 3 naishenkilöä halusi vuokrata kesäasunnon täysihoidolla. Joku muu etsi kalustettua kesä-huvilaa järven rannalta kauniilla paikalla, ei kovin kaukana rautatien asemalta.

Vappumenoja

Vappuhuveja ja muita menoja oli tiedossa vappupäivänä. Hämeenlinnan Raittiusseuran vappujuhla järjestettäisiin Kaupungin puistossa alkaen klo 4 j. pp. tai, jos ilma olisi epäsuotuisa, Raittiustalolla. -- Teatterisalissa taas olisi Helppotajuinen konsertti, jossa olisi kvartettilaulua ja soitettaisiin mm. Mozartin, Griegin ja Straussin sävellyksiä. -- Luth. evank. yhdistyksen rukoushuoneella järjestettäisiin perheiltama klo 6 i. p.

Työläisiä, niin naisia kuin miehiä, kehotettiin kokoontumaan vappuaamuna klo 10 e. pp. kaupungin torille, "josta järjestynäissä riveissä marssitaan puistoon. Työväen laulukirjat mukaan!" Toisaalla lehdessä mainittiin, ettei järjestymistä ammattikunnittain katsottu tarpeelliseksi, vaan järjestyttäisiin kaikki yhteen riviin, naiset kuitenkin etupäähän. Marssi-sana oli kaiketi liian latautunut, sillä rivi-ilmoituksessa toisaalla kerrottiin, että Hämeenlinnan Raittiusseura ottaisi osaa "Vapunpäivänä työväenjärjestön kävelyretkeen ja kokoontuu sen vuoksi klo 10 a. p. kaupungin torille".

Paikallisuutisia muualta läänistä

Hämeenlinnan mies Punaportista kaipasi Asikkalan miestä, jonka uskoi pettäneen häntä porsaskaupoissa. (Ilmoitus vasemmalla.)

Asikkalassa tehtiin karmea löytö, kun talollinen Juho Reinikkala oli hakemassa heiniä ja löysi metsastä vastasyntyneen lapsen ruumiin. Se oli ilmeisesti jätetty metsään jo edellisenä syksynä. Metsän eläimet olivat olleet paikalla, ja jäljellä oli tuskin muuta kuin luuranko. Lehden mukaan nimismies oli ryhtynyt tutkimaan asiaa.

Hausjärveltä taas kuului parempia uutisia. Työmiehet ilmoittivat kiitollisuudella, että heidän isäntänsä, Hausjärven Puujaan Sillantaustan uusi omistaja, oli lyhentänyt heidän työpäivänsä 11-tuntiseksi. Vuotta aikaisemmin oli entinen omistaja jo lyhentänyt päivää tunnilla, joten entisestä 13-tunnin päivästä oli nyt tullut 11-tuntinen.

Yhtenä asiana vappuaaton lehdessä olivat nimenmuutokset, mutta niitä kirjoituksia lienee syytä tarkastella vapun jälkeen.

Hyvää vappua ja kevättä!

Vanha ja uusi vuosi

Näin vuoden kohta vaihtuessa lienee syytä tarkastella, miltä vanha vuosi oikein näyttää ja miltä taas oven takana odottava uusi vuosi. Sukuharrastaja löysi heidät molemmat samasta potretista, tosin toissa vuosisadan vuosikertaa. Olkaapa hyvä!

Kuva julkaistiin Uuden kuvalehden vuoden 1899 ensimmäisessä numerossa (lähde: Kansalliskirjaston digitoidut aikakausilehdet). Lehden toimittivat Juhani Aho ja hänen veljensä Pekka. 

Vuoden alusta sukuharrastaja siirtyy alkeisiin eli aakkosiin. Tarkoituksena on tarjoilla aakkostarinoita A:sta Ö:hön, luultavasti henkilöiden nimiä käyttäen. Tällä kohtaa harrastaja on kovastikin tyytyväinen siihen, että kirkonkirjoja kirjoitettiin pitkään ruotsiksi: eipä tee tiukkaa löytää tarinaa B:n tai G:n kohdalle. Q:stä ei voi (vielä) sanoa samaa.

Oikein valoisaa ja löytöisää uutta vuotta 2014! 

Hyvää joulua!

Sukuharrastaja toivottaa kaikille blogin lukijoille 

hyvää ja rauhallista joulun aikaa.

Jouluinen seimiasetelma on kuvattu tässä kuussa Janakkalassa Turengin seurakuntakeskuksen vieressä.

Juhannuksen viettoa

Padasjoella Vesijaon rannalla 2011

"Hajuheinillä, kukkasilla ja lehtevillä koivun ja pihlajan oksilla koristelivat nuoret juhannuksen aattona kesäiset olohuoneensa, aitat. Pihoille pystytettiin nuorista lehtipuista lehtimajat ja puita pystytettiin myös portaan pieliin ja portin vierustalle. Aattoillan saunaan tehtiin kesän ensimmäiset kylpyvihdatkin." (Auttoisten tarinat, 1988.)

"Hela- ja juhannustulilla ... laulettiin ja tanssittiin piirileikkejä. Aisakeinut, joita oli Keinuhongassa, Hietamäellä, Peltolanmäellä ja Kemppilän luona keräsivät nuoria laulamaan ja leikkimään." (Auttoinen - kylämme, 1987.)

"Lammilla oli - länsisuomalaiseen tapaan - tapana polttaa helluntain aikaan ns. helavalkeita korkeilla paikoilla ja juhannuksen aikaan kokkoja usein veden äärellä - tähän aikaan piti ottaa myös tulenvaara huomioon. Näihin tapahtumiin liittyi nuorison iloista kisailua, leikkejä ja joskus meluisaakin ilonpitoa, jota varsinkaan papisto ei katsonut suopein silmin. Vasta myöhemmin tapa siirtyi juhannukseen ja itäsuomalainen kokko tuli näiden tulien nimeksi yleiskielessä." (Lammin pitäjän historia II, 2001.)

Hauskaa juhannusta!

Kesä on tullut

Kesä on tullut, vihreänä ja tuoreena taas. Sukuharrastus ei jää kesätauolle, mutta muuttaa muotoaan. Suunnitelmissa on arkistomatka Keski-Suomeen ja kotiseutumatkailua paikkakunnille, mihin sukujuuret haarautuvat. Matkan varrelle saattaa sattua jokunen kirkko, kartano, museo ja muu nähtävyys. Kirjojakin tulee varmasti luetuksi.

Kesän löydöistä kehkeytynee blogikirjoituksia sitten myöhemmin. Niitä odotellessa blogipäivitykset jatkuvat kesänkin ajan, mutta leppoistuneella tahdilla. Jotta jää aikaa niihin suunniteltuihin retkeilyihinkin!

Pääsiäistä!

Vanhat postikortit ovat usein viehättäviä. Kuva-aihe tässä 1910-luvun venäläisessä kortissa on melko epätyypillinen pääsiäisaikaan, mutta itäisen kirkon pääsiäistervehdys on paikallaan: 

"Khristos Voskrese!" 

Kristus on ylösnoussut!

Vuodenvaihteen sää

"Ilmat ovat olleet suojaisia siihen määrään, että sulaa vettä on satanut välistäin. Tänään on voimasade."

Jos aamulla olisi tullut lehti, joka olisi kirjoittanut näin, olisin uskonut. Ehkä voimasadetta lukuunottamatta. Aamupäivällä Etelä-Hämeessä tosin satoi sulaa vettä, mutta että voimasade... 

Sääuutinen on kuitenkin 150 vuoden takaa, Hämeenlinnassa ilmestyneen Hämäläisen vuoden 1863 ensimmäisestä numerosta 2.1.1863. Uutinen jatkuu:

"Hyvä on kuitenkin keli ollut jouluvieraille. Muutoin ei täällä tuskin joulusta ole ollut tietoakaan; ei ainoata kutsumusta, ei vähintäkään huvitusta; kaikki on ollut niinkuin murheesen puetettuna. Sanovat ihmiset että harvoin, jos koskaan niin hiljaista joulua Hämeenlinnassa on vietetty."

Mikä lie ollut syy joulun hiljaisuuteen Hämeessä, ettei ollut kutsuja tai huvituksia? Kuluneen vuoden aikana oli otettu käyttöön rautatiekin  Helsingistä Hämeenlinnaan. Etelä-Suomessa satovuodet olivat vielä kohtalaisia, mutta pohjoisesta vaelsi jo kerjäläisiä etelään ennakoiden tulevia katovuosia Hämeessäkin.

Lainaukset ja kuva: Historiallinen sanomalehtikirjasto, Hämäläinen 2.1.1863

Jouluaattona 120 vuotta sitten

Hämäläinen, Hämeen ensimmäinen sanomalehti (1858-1902), kirjoitti joulusta jouluaattona vuonna 1892. Kirjoitus kertoo kristikunnan suurimmasta juhlasta ja sen sijoittumisesta vanhan skandinaavisen juhlan paikalle pimeimpänä vuoden-aikana. Lopuksi artikkeli selostaa suomalaisen joulunvieton tapoja ja niiden merkityksiä ja toteaa, että joulu on "käytännössä yhtäläinen kaikilla", vaikka sitä "ei kaikissa perheissä vietetä yhtäläisellä mielellä". 

Hämäläisen katkelmilla toivotan oikein hyvää joulua!

              Joulu.

Ei sen wuoksi, ettei Hämäläisessä joskus ennenkin olisi puhuttu joulusta. Mutta koska joulu on juhla, joka aina kerran vuodessa palajaa ja siitä aina puhutaan enemmän kuin mistään muusta juhlasta, niin katsoo Hämäläinenkin luvalliseksi siitä puhua enemmän kuin kerran eläissään.

Paitsi herkut, joita itsekukin hankkii warainsa mukaan, toiset hanhen paistin, toiset silahkan muodossa, kuuluu joulujuhlaan näkywämpi huoneen walaistus kuin muulloin. Ne, joilla tawallisesti on wain yksi kynttilä huonetta walaisemassa, sytyttäwät silloin kaksi. Ja ne, joilla tawallisesti ei ole yhtään walaistusta, hankkiwat itsellensä jouluksi edes yhden kynttilän.

Tällä kodin walaistuksella jouluehtoona sekä kodin ja kirkon walaistuksella joulu-aamuna kuwattiin myöskin sitä taiwaallista walkeutta, joka enkelien ilmestyessä näkyi paimenille.

Samaa walkeutta kuwaa myöskin se joulukuusi, jota n. s. siwistyneissä perheissä pidetään lapsia warten walaistuna ja kaikenlaisilla lahjoilla koristettuna. Kuusi kuwaa sitä metsää ja laidunta, josta paimenet kaitsiwat lampaitansa, ja lahjat niitä taiwaallisia lahjoja, joita Wapahtajan syntymisen kautta on alttiina kaikille kansoille.

Koko artikkkeli on luettavissa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa Hämäläisen numerossa 103, joka siis ilmestyi 24.12.1892.

Kissanviikko

Pyhäinpäivän aikaan vuosipalkolliset eli piiat ja rengit saivat viikon tai kaksi vapaata. Oli kissanviikko, kuten Lammilla sanottiin. Padasjoen historia (Uuno Pulkkila, 1984) puhuu itsellisviikosta. Jossain muualla oli runtuviikko. Anneli Hänninen kirjoittaa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kotisivuilla:

"Silloin piiat ja rengit saattoivat mennä lapsuu-denkotiinsa, tai mikäli sellaista ei ollut, jäädä taloon viettämään vapaa-aikaa. Talo antoi kummassakin tapauksessa ruoan loma-ajaksi.

... oli mahdollista myös vaihtaa taloa, tai jos ei vielä ollut palveluspaikassa, hankkia sellainen. Syksyllä, usein Mikon päivän seutuun, oli tapana pitää pestuupäiviä tai pestuumarkkinoita, joilta talolliset hankkivat palkollisia seuraavaksi vuodeksi. Työsuhde alkoi marraskuussa..." 

 "Kissavviikko om pyhäimpäiväj jälkie, kum palkolliiset o irrollaa." (Lammi) 

"Pyhämiehenä annettiin kissanviikoksi palvelijalle limppu, juusto ja lampaanjalka." (Nurmijärvi) 

Vuosipalkolliset olivat aikansa pätkätyöläisiä. Esi-isäni Kaapo Annanpoika oli renkinä taloissa ja torpissa koko elämänsä. Laskin, että 18 vuoden ikäisestä alkaen hänelle kertyi seuraavien 30 vuoden aikana parikymmentä pestuupaikan vaihtoa. Ja siinä muuttojen välissä hän vietti häitä Eeva Sohvinsa kanssa ja perhe kasvoi kahdeksalla lapsella.

Näin marraskuun ensimmäisenä päivänä, uuden pestuuvuoden alussa, ajattelen suurella myötätunnolla renki-Kaapoa ja hänen vaimoaan, jotka usein vuosittain kokosivat vähäiset kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttivat lapsikatraansa kanssa uuteen taloon.

Kuvassa Pekka Halosen Niittomiehet (1891) (via Wikimedia Commons)