C niin kuin Carl Aaprahaminpoika ja kaikki hänen lapsensa

Sukuharrastaja ei malta olla palaamatta Lammin Koivukehän talon väkeen. Tällä kerralla vuorossa on Beata Caisa Tuomaantyttären mies Carl eli suomalaisittain Kalle Aaprahaminpoika. Viimeiset tutkailut ovat nostaneet mieleen uuden pulman: oliko Beata Caisan miehellä muitakin lapsia kuin heidän yhteisensä?

Puuseppä Helbergin lapset.
Carl Larsson 1906. (Wikipaintings)

Kallen ja Beata Caisan ensimmäinen lapsi Otto syntyi syksyllä 1788. Sitten näyttäisi siltä, että heidän seuraava lapsensa, Maria Marketta, syntyy vasta 1792. Siinä välissä Kallelle syntyi kuitenkin poika Kustaa vuonna 1790, mutta äidiksi on merkitty Leena Matintytär; syntymäpaikka on sama Koivukehä, missä Kalle ja Beata asuivat perheineen. 

Ja Koivukehässä tosiaan asui Leena Matintytärkin siihen aikaan. Talo oli jaettu kahteen osaan, ja toista osaa isännöi Matti Juhonpoika. Juuri hänen tyttärensä Leena oli. 

Sukuharrastaja on kuitenkin kovasti epäileväinen Kustaan äidin suhteen ja arvelee kirjurin virhettä kastettujen luettelossa ja Beata Caisaa oikeaksi äidiksi. Tärkeänä syynä epäilyksille on yksi Kustaa-pojan kummeista eli Anna Reetta Tuomaantytär, Beatalla kun oli senniminen sisko. Olisivatko vanhemmat kutsuneet kummiksi juuri Beatan siskon, jos lapsi olisi syntynyt Kallen ja Leenan suhteesta? Kirkonkirjoista ei myöskään löydy mainintaa lapsen aviottomasta syntyperästä. Harrastaja on aikaisemminkin pähkäillyt Lammin kastekirjan merkintöjen kanssa juuri samoilta ajoilta, vaikkakin ihan eri suvun yhteydessä. 

Kallen ja Beata Caisan pikkuiset pojat kuolivat kumpikin vuonna 1791, 3-vuotias Otto hinkuyskään ja vuoden vanha Kustaa tautiin, jolle pappi on antanut ruotsinkielisen nimen "svullnad" ("turvotus" tai "ajos, paise"). Heitä ei oltu ehditty vielä merkitä lastenkirjaan. Ehkä aivan pieniä ei sinne Lammilla merkittykään, koska todennäköisyys heidän menehtymiseensä ensimmäisten elinvuosien aikana oli niin suuri?

Puuseppä ja muurimestari Kalle Aaprahaminpoika itse kuoli Koivukehässä vuonna 1815 kovaan kuumeeseen. Beata Caisa eli sen jälkeen vielä pitkään leskenä ja kuoli vanhuuteen 1849 (rippikirjan mukaan). Silloin hän asui poikansa Antin perheen luona Ylännäisten Eskolassa. Mielenkiintoista on, että Beata Caisan pojille on kaikille ilmestynyt joskus 1820-30-luvuilla sukunimi Aspegrén. Oliko se jo Kallen käsityöläisnimenä, vaikkei sitä kirkonkirjoista löydykään? Siinäpä vielä tutkailtavaa.

apä

Säädynmukaisia aviokauppoja

Oliko 1700-luvun Suomi sääty-yhteiskunta hämäläisellä maaseudulla? Naivatko rengit piikoja, torpparin lapset torpparin lapsia, solmivatko talollisten lapset avioliittoja keskenään ja kartanoitten isäntäväkien perilliset samoin?

Sofia Nilsintytär Springmanilla, sotilaan ja talontyttären tyttärellä, ja Heikki Eskonpoika Nyströmillä, sotilaalla ja talollisen pojalla, oli kahdeksan lasta. Esikoista lukuunottamatta he syntyivät sen jälkeen, kun Heikki oli jo eronnut sotilaspalveluksesta ja palannut kotitilalleen Padasjoen Kaukelan Alimmaiseen isännäksi. Kaikki kahdeksan lasta elivät aikuisiksi.

Talonpoikaistuvan sisusta (1889).
Daniel Nyblinin lasinegatiivi A. Edelfeltin maalauksesta.

Esikoinen Maria Heikintytär (1755-1780) vihittiin naapuritalon, Kaukelan Ylimmäisen,  pojan Yrjö Heikinpojan (s. 1755) kanssa 22-vuotiaana. Vain kolme vuotta myöhemmin Maria kuoli vatsasairauteen. Perheeseen ei nähtävästi ehtinyt syntyä lapsia.

Heikki Heikinpojasta (1757-1807) tuli Alimmaisen seuraava isäntä isänsä kuoleman jälkeen, vain 22-vuotiaana. Pian sen jälkeen hän toi emännän taloon, talollisen tyttären Anna Juhontyttären (s. 1760) Arrakoskelta. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista osa kuoli pieninä. Alimmaisen isäntä kuoli punatautiin (rötsot), ennen kuin ehti täyttää 50 vuotta.

Johannes (jatkossa Juho) Heikinpoika (1760-1817) päätyi vävyksi naapuripitäjään Lammille, jonka Ronnin kylän Jaakkolan talon tyttärestä tuli hänen vaimonsa. Anna Kaisa Kustaantytär (s. 1761) oli kuusi vuotta piikana Kaukelan Ylimmäisessä, ja siellä nuoret varmaan tutustuivat. Juho-vävystä tuli isäntä Jaakkolan taloon, ja perheeseen syntyi kuusi lasta. Kuollessaan 57-vuotiaana keuhkotautiin (lungsot) Juho oli lautamies. [*]

Eeva Heikintytär (1763-1822) naitiin Padasjoen Auttoisille, Kotkan talon pojan Tuomas Heikinpojan (s. 1764) vaimoksi. Heille syntyi seitsemän lasta. Eeva kuoli talollisen leskenä kuumetautiin 59-vuotiaana.

Myös Esa Heikinpoika (1766-1821) löysi puolisonsa Auttoisilta, kun hän sai vaimokseen leski Sofia Joonaantyttären (s. 1763) Ala-Yöttyrin talosta. Sofia oli syntyisin Auttoisten Heistolan talon tyttäriä ja tullut miniäksi Ala-Yöttyriin. Hänellä ja hänen ensimmäisellä miehellään Antti Mikonpojalla (s. 1757) oli neljä lasta. Uuden avioliiton myötä hänelle ja vävyksi tulleelle Esa Heikinpojalle syntyi vielä kuusi lasta, joukossa kaksospojat ja kaksostytöt. Esa kuoli 55-vuotiaana ruusuun (rosen).

Joonas Heikinpojasta (1768-1816) on merkintä "gymnasist" seurakunnan lastenkirjassa 1776-1786  eli Joonas oli lähetetty opiskelemaan lukioon, kymnaasiin. Se on ensimmäinen  merkintä kouluopinnoista, jonka sukuharrastaja on kohdannut, joten asiaan on syytä perehtyä tarkemmin toisella kertaa. 

Arvi (Arvidus) Heikinpoika (1771-1814) löysi vaimon Juho-veljen tapaan Lammin Ronnin kylästä, kun hänet vihittiin Eskolan rusthollarin tyttären Anna Reetta Aatamintyttären (s. 1779) kanssa. Arvi oli vähän ennen häitä ehtinyt muuttaa Sysmään Virtaan kylän Naarlammen (Narlambi) taloon ja häiden jälkeen hän toi Annansa sinne. Heille syntyi neljä lasta, joista nuorimmainen vasta vähän isänsä kuoleman jälkeen. Arvi hukkui  43-vuotiaana.

Kuopus Anna Heikintytär (1774-1809) löysi isosiskonsa tapaan miehensä naapurista, kun hän meni naimisiin Kaukelan Ylimmäisen talon pojan Akseli Esanpojan kanssa (s. 1770). Akseli jäi varhain leskeksi viiden lapsen kanssa, sillä Anna kuoli punatautiin 34-vuotiaana, vain pari kuukautta nuorimmaisensa syntymän jälkeen.

*****

Säädyssä pysyi koko sisarussarja!

[*] Viime vuonna kirjoitin Juho Heikinpojan pojasta, Kustaa Juhonpojasta, joka palasi isänsä kotipitäjään ja meni naimisiin Auttoisten Hokan talon tyttären kanssa ja kuoli nuorena onnettomuudessa Turussa. Siitä kirjoitettiin silloisissa lehdissä eri puolilla Suomea.

api