Varhaisin havainto Kustaasta on Janakkalan muuttaneiden luettelossa. Seurakunnan kirkonkirjoissa on vuosien 1750-1770 syntyneet, kuolleet ja muuttaneet samassa kirjassa, ja sieltä löytyy Gustavus Utter, joka vuonna 1752 muutti Hämeenlinnasta Janakkalaan. Hän oli ottanut muuttokirjan Hämeenlinnan seurakunnasta jo 23.3., mutta saapui uudelle kotipaikkakunnalleen vasta juhannuksen alla 21.6. tai ainakin sille päivälle pappi Zidbeck on merkinnyt hänet tulleiden luetteloon.
Kustaa Utter saapui Leppäkosken kartanoon, ja rippikirjoista kartanon väen sivulta löytyykin Kustaa, joka on käynyt ehtoollisella kerran vuonna 1752, muttei enää seuraavana vuonna. Sukunimeä ei ole merkitty, syntymäaikaa ei liioin ole tiedetty varmaksi, kirjaan on merkitty vain syntymävuoden alku "17 ". Ehkä sitä aiottiin täydentää myöhemmin?
Leppäkosken jälkeen Kustaa löytyy samasta rippikirjasta Uhkolan kestikievarin sivulta (nykyään Uhkoila Keskivari), jonne on saapunut pitäjänseppä Gustaf Utter. Hänellä on kaksi ehtoollismerkintää vuonna 1753. Oletettavaa onkin, että Kustaa on saapunut ensin sepäksi Leppäkosken kartanoon ja sieltä siirtynyt pian Uhkoilaan, jossa hän viipyy yli kaksi vuosikymmentä. Seuraavaan rippikirjaan hänelle ilmestyy syntymävuodeksi 1733.
Pitäjänseppä siis? Siispä hänen pitäjänkäsityöläisanomustaan käsiteltiin käräjillä. Ja siitä tehtiin pöytäkirja. Lisäksi maaherran piti myöntää valtakirja pitäjänkäsityöläiseksi, mistä pitäisi löytyä anomus- ja päätöspapereita lääninhallituksen kanslian arkistosta.
Taitaa Kustaa-sepän syntyjuurien selvittely vaatia arkistokäyntiä.
Kuva on kaapattu SSHY:n digiarkistosta (Janakkalan seurakunnan syntyneet-kuolleet-muuttaneet 1750-1770). Sen saa näkyviin isompana kuvaa klikkaamalla.
mmä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti