Yksi esi-isistäni Padasjoella oli Eerik Juho Joonaksenpoika (s. 1837), joka liittyi ruotuarmeijaan ja sai sotilasnimen Saukko. Rippikirjan mukaan hänen veljensä liittyi myös armeijaan, sai samana päivänä todistuksen sotaväkeä varten, ja olin yllättynyt, kun Joonas Joonaksenpojan (s. 1830) sotilasnimi olikin Mörk. Jotenkin oletin, että veljeksille olisi annettu sama nimi, osoittamaan, että kuuluvat samaan perheeseen. Sotilasnimien tarkoitus kuitenkin oli erottaa ihmisiä toisistaan eikä yhdistää! Armeijaan tuleville annettiin lisänimi, joka auttoi komentajia erottamaan monet paikalla olevat Eerik Juhonpojat toisistaan.
Siispä tätä taustaa vasten on luonnollista, että veljet
saivat erilaiset lisänimet etunimensä ja patronyyminsä jatkoksi. Mutta miksi
toinen sai eläimen nimen ja toinen ominaisuutta kuvaavan nimen (mörk = ’tumma’)?
Muun muassa nämä olivat yleisiä sotilasnimien tyyppejä. Heikki Vuorimies kuvaa
artikkelissaan, miten Laukaassa annettiin sotilasnimiä ryhmittäin:
yli 20 puun nimeä peräkkäin (Björck eli koivu, Ahl eli leppä, jne.), sitten joukko lintuaiheisia nimiä, nisäkkäiden nimiä, ja ominaisuuksia kuvaavia nimiä. Ensimmäinen sotilas sai nimen ”Först”
ja viimeinen ”Sist”.
Laukaan sotilasnimet olivat 1700-luvun loppupuolelta, mutta olisi hauska ajatella, että Padasjoella toimittiin samalla
tavoin 1855 ja veljeksistä Eerik Juho sattui kohdalle, kun jaettiin eläinten nimiä
ja Joonas ominaisuuksia jaettaessa. En tiedä, kävikö niin. Sitäkään en tiedä, miksi toinen
sai suomenkielisen ja toinen ruotsinkielisen nimen. Kummankin nimi periytyi heidän lapsilleen rippikirjojen mukaan.
amä
amä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti