maanantai 13. heinäkuuta 2015

Hämeestä Antreaan

Entinen tarkk'ampuja, muonatorppari Erkki Spjut ja hänen vaimonsa Loviisa Brummer keräsivät lapsensa - Mantan, Olga Kustaavan, Eeva Loviisan ja Amalian - ja lähtivät matkaan Padasjoelta tammikuussa 1871 ja päätyivät Hollolaan. Saavuttuaan seudulle heistä tuli torppareita Kutajoen Huovilaan, jossa he asuttivat Vanhalan torppaa kaikkiaan viisi vuotta. Perhekin kasvoi, syntyi Vilhelmiina (s. 1871) pian muuton jälkeen ja sitten Kalle Kustaa (s. 1874). Heitä vanhempi Amalia taas kuoli kolmevuotiaana hinkuyskään.

Mikä sitten sai perheen muuttamaan Padasjoelta Hollolaan? Wikipedian mukaan Hollolan 7000 asukkaasta kuoli tuhat henkeä yksin nälkävuonna 1868, joten voisi ajatella, että moni talo oli menettänyt torppiensa väkeä, ja uutta työvoimaa varmasti tarvittiin. Muutos muonatorpparista oman torpan vuokraviljelijäksi saattoi myös ennakoida oman perheen elinolojen parantumista, jos säät olisivat suotuisat ja sato kohtalainen eikä mikään sairaus kovin koettelisi.


Viiden vuoden jälkeen lähdettiin uudelleen maantielle tai ehkä, kuka ties, osa matkasta taittui junalla Pietarin rataa pitkin, olihan rata uusi ja juna pysähtyi uudella Lahden kylän asemalla Hollolassa. Määränpää olikin nyt kauempana kuin edellisessä muutossa, peräti Antreassa asti. (Kuvassa on entisen Antrean kunnan sijainti luovutetusssa Karjalassa. Wikimedia.)

Erkki Spjutin perhe päätyi Antrean Ilmatoivolaan arrendaattoriksi eli tilan vuokraajaksi, lampuodiksi. Jälleen sukuharrastajan mieleen nousee kysymys siitä, miksi he tulivat lähteneeksi niin kauas kotiseudultaan Hämeestä ja miksi juuri Antreaan.

Ilmatoivolan sitä taloa, jonka Spjut vuokrasi, isännöi entinen Viipurin ruotutarkk'ampujapataljoonan luutnantti Fredrik Alexander Wahlberg (s. 1835). Hänen vaimonsa oli Olga Paulina Starck (s. 1847), papin tytär Räisälästä. Tämän sisar puolestaan oli Amalia Ingman (e Starck), joka oli Padasjoen edesmenneen kirkkoherran vaimo ja asui siellä vielä silloin, kun Erkki Spjutin perhe muutti Hollolaan. Olisiko siinä linkki siihen, miksi perhe jatkoi matkaa Hollolasta Antreaan ja juuri Ilmatoivolaan, jossa tarvittiin lampuotia tilaa hoitamaan? Tämä kaikki on pelkkää oletusta, sillä varmuutta asiasta ei ole. Saattoihan yhteys löytyä armeijastakin tai jostain aivan muualta.

Antrean kirkko 15.8.1941.
Seuraavana päivänä NL:n tykistön tulitus
tuhosi kirkon ja se paloi maan tasalle.
SA-kuva 35436.
Antreassa Erkin ja Loviisan perheeseen syntyi vielä kolme pienokaista, Juho Efraimi (1877-1877), Emilia Liisa (1878-1893) ja Otto Eetvartti (s. 1881). Heistä Juho kuoli alle vuoden ikäisenä hivutustautiin, Emilia 15 vuoden vanhana isorokkoon. Ilmatoivolasta perhe muutti ensin Saviniemeen ja sitten Hännikkälänniemeen.

Hännikkälänniemessa Erkki Spjut kohtasi matkansa pään 59-vuotiaana. Loviisa seurasi häntä 60-vuotiaana, hänen kuolinsyykseen on merkitty "ruumiinkoi", mikä lienee tarkoittanut syöpää.

(Kuvia klikkaamalla ne saa näkyviin isompina.)