sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Pääsiäistä!


Vanhat postikortit ovat usein viehättäviä. Kuva-aihe tässä 1910-luvun venäläisessä kortissa on melko epätyypillinen pääsiäisaikaan, mutta itäisen kirkon pääsiäistervehdys on paikallaan: 

"Khristos Voskrese!" 
Kristus on ylösnoussut!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kuusi arvoitusta etsii ratkaisuaan

Viimeksi listasin sukuharrastuslöytöjäni siltä puolelta vuodelta, jona olen kirjoittanut blogia. Nyt luettelen kuusi arvoitusta, joihin etsin ratkaisua päästäkseni taas eteenpäin. Arvoituksia on toki enemmän, mutta kuuden blogikuukauden merkeissä tässä niistä puoli tusinaa.

1. Sääksmäelle ilmestyneen esiäidin syntyperä on edelleen varmistamatta. Onko hän Jokioisten Humppilassa syntynyt Anna Reinontytär (Reinholdsdotter) vai joku muu?

2. Anna Reinontyttären miniän Leena Tuomaantyttären syntyperä on niin ikään etsinnässä. Syntyikö hän Lopella vai Janakkalassa? Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytynee muuttokirjoja mikrokorteilla, kunhan ennätän sinne käymään.

3. Löytyykö ruotuvaivaisiksi joutuneista orvoista sisaruksista Leenasta ja Pauliinasta asiakirjoja heidän ruodun elätettäviksi joutumisestaan? Tytöt kyllä löytyvät pitäjän lastenkirjoista ja myöhemmin rippikirjoista.

4. Mistä oli kotoisin yksi esiäitini, Liisa Juhontytär, Kuhmoisista vai Padasjoelta?

5. Löytyykö asiakirjoja punaisten vankileirillä olleista ja sieltä vapautuneista? Entä suojeluskunnassa olleista? Taidetaan tarvita retki Kansallisarkistoon Helsinkiin. Millaisia asiakirjoja pitäisi etsiä?

6. Yksi esi-isä kuoli rautatiellä (vid järnväg) 1868. Oliko hän rakentamassa Pietarin rataa? Löytyykö hänen hautapaikastaan tarkempaa tietoa, kun kotiseurakunnassa on merkintä vain kuolinpäivästä, mutta ei hautauspäivästä? Löytyykö rautatien työntekijöistä luetteloita? Etsittävää riittää...

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kuusi kuukautta ja kuusi löytöä

Tasan puoli vuotta sitten eli 23.9.2012 aloin kirjoittaa Oton ja Iidan sukua -blogia. Näin blogin puolivuotissyntymäpäivän kunniaksi listaan yhden sukuharrastuslöydön jokaista blogin kuukautta kohden, en tosin mitenkään löytö- tai missään muussakaan erityisessä järjestyksessä. Kaikki löydöt olen kuitenkin tehnyt kuluneen puolen vuoden aikana.


6 kuukauden punnitus? (Kuva via Flickr.)
1. Sukuharrastuskartalle löytyi aivan uusi paikkakunta, kun isän isoäidin  varhaisemmat, 1700-luvun, sukujuuret juontuvat Sääksmäelle, siellä syntyneeseen Juho Erkinpoikaan. 
2. Vielä yllättävämpi löytö oli, että äidin isoisä polveutuu  ruotsalaisesta sotilaasta, joka isonvihan jälkeen 1721 sai komennuksen Suomeen Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmenttiin. 
3. Innostuin kovasti, kun isoäidin isoäiti oli hakenut muuttokirjan kotiseurakunnastaan Pietariin 1860-luvulla. Itsekin Pietarissa pitkään asuneena suunnittelin jo etsiväni sen osoitteen ja mahdollisesti talon, missä esiäiti siellä asui! Täytyy myöntää, että petyin hieman, kun matka Hämeenlinnan maakunta-arkistoon paljasti hänen päätyneen Pietarin sijasta Iittiin. 
4. Yksi arvoituskin sai ratkaisunsa, kun rippikirjojen sivuilla hukkaamani isän isosetä löytyi Lammilta. Päätin viimein käydä seurakunnan rippikirjan sivu sivulta läpi, mutta eipä tarvinnut kovin kauan selata,  kun mies löytyi ja vähän myöhemmin samalle sivulle ilmestyi vaimo ja lapsikin. 
5. Rohkaistuin käyttämään joitain lähteitä, joihin en ole aikaisemmin tohtinut tarttua. Yksi löytö oli maakirjat, joita katsastimme yhdessä sukututkimuskurssilla. Kiitos vain opettajalle! Isoisäni isoäiti osti perintötilaksi kotitilansa Lammilla, mikä oli harvinaista naiselle 1800-luvulla. -- Arkistolaitoksesta löytyy  maanmittauslaitoksen maakirjat, tässä linkki Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen vuoden 1875 maakirjojen sisällysluetteloon. Tilat löytyvät kylittäin. 
6. Puoli vuotta sitten en laittanut kirjoitusteni mukaan kuvia ollenkaan. Niinpä yhtenä löytönä ovat vapaasti käytettävissä olevat kuvat, siis sellaiset, joiden tekijänoikeus ei ole enää voimassa tai jotka tekijä on luovuttanut vapaaseen käyttöön. Erityisenä innoituksen lähteenä on ollut Kaisa Kyläkosken Sukututkijan loppuvuosi -blogi. Hän käyttää hienoja kuvia monista eri lähteistä. Tässä esimerkkinä linkki hänen kuvasarjaansa, johon hän on valinnut Daniel Nyblinin ottamia mustavalkoisia valokuvia Helsinkiä kuvaavista maalauksista.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Rakuuna numero 13

Smoolantilantilainen Nils Springman määrättiin Padasjoelle Virmailan rusthollin ruodun ratsumieheksi numero 13, mikä paikka oli ollut täyttämättä ainakin vuoden 1720 pääkatselmuksessa ja ehkä jo pitempäänkin. Rakuuna saapui Päijänteen rannoille syksyllä 1721 tai ehkä vasta vuoden 1722 puolella. Rustholli sijaitsi Virmailassa, Päijänteen suurimmassa saaressa, ja ratsumies teki palvelusta rusthollin isännälle, Heikki Gabrielinpojalle (n. 1688-1776).

Suuren pohjan sodan jälkeen vallitsi rauha parikymmentä vuotta eikä sotilaiden tarvinnut lähteä taistelukentille. Siinä kerkisi sotamies katsella ympärilleenkin ja huomata, että rusthollin isännällä oli sorea nuorempi sisar ja jo hyvästi naimaikäinen. Nils Springmanin ja Virmailan tyttären, Sofia Gabrielintyttären (s. 1698), häitä vietettiin vuoden 1726 paikkeilla.

Aviopari asui Virmailan ratsutilalla. Nils jatkoi rakuunana ja osallistui pääkatselmuksiin ainakin vuosina 1728 ja 1735, kuten Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmusten asiakirjat osoittavat.

Nils ja Sofia saivat ensimmäisen lapsen häitä seuranneena vuotena, kun  Elisabet syntyi. Sen jälkeen syntyi viisi muuta tytärtä: Maria (s. 1729), Kristiina (s. 1731), Sofia (s. 1732), Margareetta (s. 1735) ja Anna (s. 1739).

Nilsin perhe muutti Virmailasta Osoilan kylään korpraalin puustelliin vuonna 1742. Siellä viivyttiin kymmenisen vuotta. Seuraava muutto vei perheen Saksalan kartanoon Jokioisiin. Kartanoa asutti ratsumestarin leski Anna Elisabet Charpantier tyttärineen. Nils Springman viljeli Saksalan maita lampuotina vuodesta 1753 alkaen. 

Nilsin Sofia-vaimo kuoli kuumetautiin  Saksalassa 70-vuotiaana vuonna 1768, ja hänet haudattiin kirkkoon. Kymmenen vuotta myöhemmin Nils hankki Kurran tilan Jämsän Kähöstä, jonne hän muutti vanhimman tyttärensä Liisan (Elisabet) ja tämän perheen kanssa. Nils  eli pitkän ja vaiheikkaan elämän ja kuoli vanhuuteen Jämsässä vuonna 1790. Silloin hän oli 92-vuotias.


Hjalmar Munsterhjelm: Rantamaisema Hämeestä (Daniel Nyblinin ottama mustavalkokuva)

(Lähteet: SSHY:n kuvatietokannan Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmusluettelot 1720-1721, 1728 ja 1735 (jäsenille tarkoitetuilla sivuilla); Padasjoen seurakunnan rippikirjat 1723-1778 ja Jämsän seurakunnan rippikirjat 1782-1796; Wirmailan rusthollin suku -sivusto, Pulkkilan Padasjoen historia.)

api

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Mikä ihmeen - ruotusotilas?

Aina silloin tällöin sukuharrastaja törmää suvun sotilaisiin tutkaillessaan kirkonkirjoja ja muita dokumentteja. Ruotsin vallan aikana ja itse asiassa sen jälkeenkin he olivat ruotusotilaita, mutta mikä oikein oli ruotusotilas?

Ruotsin armeija oli varhain ruotujakoinen, mutta tavallisesti ruotuarmeijasta puhutaan sellaisena kuin se otettiin käyttöön 1600-luvulla. Siinä talot jaettiin ruoduiksi, joiden tehtävänä oli pestata ja varustaa sotilas kuninkaan armeijaan. Iso talo yksinään muodosti ruodun, pienempiä taloja tarvittiin kaksi tai useampia. Ruodun sotilas saattoi olla talon poika tai renki, jopa isäntäkin, tai sitten palvelusta suoritti ulkopuolelta sotilaaksi värvätty mies.
Ruotsin armeijan ruotusotilaita
Piirros Adolf Ulrik Schützercrantz 
Sotilaat saivat pestuurahan ja vuosipalkan sekä asunnon ruodulta. Lisäksi ruodun tuli huolehtia sotilaitten kuljetuksesta katselmuksiin ja äksiiseihin, joihin  saman seudun sotilaat kokoontuivat säännöllisin väliajoin.

Tavalliset sotilaat asuivat sotilastorpissa. Heidän työnään oli katselmuksiin ja harjoituksiin osallistuminen. Muuten he rauhan aikana viljelivät torppansa maita tai harjoittivat muuta ammattiaan. Sota-aika vei heidät taisteluihin.

Kunkin maakunnan ruodut numeroitiin järjestyksessä pitäjä pitäjältä, ja näin ruotusotilaan rykmentti ja komppania määräytyivät hänen asuinpaikkansa mukaan.

Suomen tullessa osaksi Venäjää 1809 ruotujakolaitoksen rooli muuttui. Oli aikoja, jolloin ruotuarmeija oli lakkautettu, muina aikoina ruodut perustivat vielä joukkoja. Ruotujärjestelmä lakkautettiin Suomessa vuonna 1885.

Lähteet:
Kansallisarkiston Arkistojen Portti
Heikki Vuorimies: Ruotusotilaiden tutkiminen (SSS 2011)

Aikaisemmin ammateista:
Mikä ihmeen - muonamies?
Mikä ihmeen - lampuoti?

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Ratsumies Ruotsista

Televisiossa on näytetty ohjelmasarjaa Kuninkaittemme jäljillä Ruotsin hallitsijoista. Nyt ollaan ehditty jo 1700-luvulle, ja sen innoittamana mieleeni nousi yksi tavallinen ruotsalainen ratsumies.


Sotilas 1700.
Suuri Pohjan sota käytiin 1700-1721. Se oli ottelu Ruotsi vastaan Tanska, Puola,  Saksi ja Venäjä, ja Ruotsin kävi loppupeleissä huonosti. Rauhan tultua suurvalta-aseman menettäneessä Ruotsissa oli paljon kelvollisia ylijäämäsotilaita, joille ei ollut työtä tarjolla. Sitä vastoin itäisessä maakunnassa oli käynyt miehistökato  mm. Venäjän joukkojen miehittäessä Suomea isonvihan aikaan ja siellä vallitsikin akuutti sotilaspula. Niinpä yli 2000 ruotsalaista jalka- ja ratsuväen sotilasta  siirrettiin Suomeen vuonna 1721. Heistä on aakkosellinen luettelo Suomen sukututkimusseuran sivuilla.

Yksi Suomeen siirtyneistä ruotsalaisista ratsumiehistä oli Nils Springman, joka oli syntynyt Smoolannin Stenbergassa vuonna 1698 ratsumies Pehr Springmanin (s. noin 1673)  poikana. Isän vetäytyessä sotilasuralta hän esitti poikaansa tilalleen ratsupalvelukseen. Pian sen jälkeen Nils lähetettiin Suomeen. Yhdessä tovereidensa kanssa hän ratsasti koko matkan maitse Tornion kautta sijoituspaikalleen Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin Ala-Hollolan komppaniaan. Hän oli  Virmailan rusthollin ruodun rakuuna numero 13. 

Virmailan rustholli sai uuden sotilaan, joka asettui asumaan Padasjoelle. Seurakunnan rippikirjaan 1723-1730 hänet on merkitty rakuunoiden sivulle. 

Tämän tarinan lähteenä on rippikirjan sivun lisäksi Virmailan rusthollin sukuyhdistyksen jäsenlehdessä 22/2003 julkaistu  Toivo J. Rantasen artikkeli.

P.S. Korjasin sotilasluettelolinkin viemään oikealle Suomen sukututkimusseuran sivulle.

api