keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Margaretan päivänä

Näin naistenviikolla Margaretan päivänä on paikallaan kertoa lisää Margareta Gustava Cavénista, joka oli syntynyt Lammilla 1798. Viime blogikirjoituksessa hän oli kapteeni Berndt Manecken rouvana Hämeenlinnassa 1840-luvulla.

Margareta oli menettänyt oman äitinsä ollessaan vain nelivuotias. Kun hän oli kahdeksantoista, hänen isänsä, Lammin nimismies Joonas Cavénkuoli 1816, ja vain pari viikkoa myöhemmin menehtyi sairauteen myös äitipuoli, isän toinen vaimo Eeva Sofia Boucht. Rippikirjan mukaan perhe asui silloin Hakainperän tilalla Lammin Kataloisten kylässä.

Margareta asui sisaruksineen Hakainperässä vielä 1820-luvulla. Sitten hän muutti 1825 Hämeenlinnaan, missä hänet vihittiin joulukuussa Anders Wilhelm Ståhlbergin kanssa (s. 1786 rippikirjan mukaan). Tämä oli palvellut Ruotsin armeijassa luutnanttina ja muuttanut Ruotsista siinä 1818-1819 tienoilla, mutta sukuharrastaja ei ole selvittänyt, oliko hän syntynyt Suomessa vai Ruotsissa. Hämeenlinnassa hän työskenteli maanmittarina. Avioliitto päättyi miehen kuolemaan neljä vuotta myöhemmin ja jäi lapsettomaksi. 

Leskenä Margareta asui kaupungissa vuokralla, ja hänet merkittiin rippikirjaan vuokralla asuvien säätyläisleskien sivuille. Sattumoisin samalle sivulle kirjattiin leskiaserssorska Cygnaeus lapsineen, joista Uno Cygnaeus tuli myöhemmin tunnetuksi Suomen kansakoulun isänä.

Viisi vuotta kului, ja Margareta solmi uuden avioliitton toisen lesken, kapteeni Berndt Manecken, kanssa. Kapteenilla oli lapsia ensimmäisestäkin avioliitostaan, ja Margaretan kanssa heille syntyi seitsemän lasta, näistä yksi poika kuolleena ja kaksi menehtyi aivan pieninä (Berndt Alexander 1841-1841) ja Berndt Wilhelm (1842-1843). Aikuisiksi varttuivat Gustava Wilhelmina (s. 1835), Amalia Johanna Charlotta (s. 1836), Ida Aurora (1837) ja Carl Emil (s. 1845).


Kapteeni Manecken kuoltua ja nuorimman tyttären avioiduttua helsinkiläisen kauppiaan kanssa Margareta Cavén muutti niin ikään pääkaupunkiin. Hän kuoli leskikapteenskana 77 vuoden iässä Helsingissä, missä hän oli asunut tyttärensä Ida Auroran perheessä Korkeavuorenkadulla. 

Kuvassa K. I. Inhan valokuva Korkeavuorenkatu, joka on otettu noin vuonna 1908. (Suomen valokuvataiteen museo via Flickr.)

Lähteet: 
Helsingin kaupungin, Hämeenlinnan ja Lammin kirkonkirjat

api

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Suvut hipaisevat toisiaan Hämeenlinnassa

Taavetti Tuomaanpoika muutti Vanajasta Hämeenlinnaan vuonna 1841 palveltuaan sitä ennen viitisen vuotta Vanajan Iso-Luolajan taloissa renkinä tai itsellisenä. Vaimonsa ja pienemmät lapsensa olivat kuolleet sairauksiin heti kohta Vanajaan tultua, kuten viime kirjoituksesta selvisi, ja Hämeenlinnaan muuttoon mennessä isommat lapset olivat kaikki jo muuttaneet omiin palveluspaikkoihinsa. 



Yksi Hämeenlinnan palveluspaikoista oli kapteeni Berndt Manecken talossa, jossa Taavetti työskenteli renkinä ainakin kaksi vuotta. Mitä Taavetti renkinä teki ei ole sukuharrastajan tiedossa, mutta puuta oli varmaan pilkottava paljon talven varalle. Manecken perhe asui kaupungissa omistamassaan talossa no 111, ja kapteenin lisäksi perheeseen kuului hänen rouvansa ja kolme tytärtä sekä Taavetin palvelusaikana perheeseen syntynyt poika.

Kapteeni Manecke (s. 1782) oli leskeksi jäätyään avioitunut uudelleen niin ikään lesken kanssa. Uusi rouva oli Margareta Gustava Cavén (s. 1798), jonka jo edesmennyt isä Joonas Cavén oli ollut Lammin nimismies ja äiti nimismiehen ensimmäinen vaimo Helena Katariina Brofeldt. Margareta oli heidän kuudes lapsensa.

Manecken talossa sukuharrastajan eri sukuhaarat hipaisivat toisiaan ja vähän enemmänkin kuin hipaisivat, asuivathan he pari vuotta samalla tontilla, vaikkakin varmasti eri tiloissa. Taavetti on harrastajan erään isänpuoleisen esiäidin veli, esieno siis, ja Margareta Cavén taas erään äidinpuoleisen esi-isän veljentytär, esiserkku siis.

Suvut ovat hipaisseet toisiaan myös Lammin Kurkijärvellä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

mmä/api