torstai 23. lokakuuta 2014

Z niin kuin Zenobia Johannantytär

Vähiin käy ennen kuin loppuu, niin myös sukuharrastajan aakkosjutut. Neljä kirjainta on vielä jäljellä, mutta löytyyko loppuun etunimiä Ä- ja Ö-kirjaimille? 

Z-kirjaimelle tarina sen sijaan on tässä: Zenobia Johannantytär syntyi Luopioisissa Kyynärön kylässä vuonna 1871, kasvoi nuoreksi neidoksi, lähti vuodeksi piikomaan Padasjoelle ja palasi takaisin kotipitäjäänsä, mutta nyt Ämmätsän kylään, josta hän sai piian pestin Mäkelän talosta. Kuinka ollakaan, samana vuonna Mäkelään tuli rengiksi Eerik Juho Saukko, ja muutamaa vuotta myöhemmin renki ja piika laittoivat hynttyyt yhteen ja jatkoivat töitä avioparina. Siinä vaiheessa pestuupaikka oli Kantolan Rauhamäen torpassa. Sieltä tie vei Rautajärven kautta takaisin Ämmätsään, tällä kertaa Rantalan taloon, jossa pari asui vuodesta 1896 alkaen ainakin seuraavan vuosisadan pari ensimmäistä vuosikymmentä ja mahdollisesti pitempääkin.

Zenobian äiti oli Johanna Henriikka Matintytär, joka syntyi vuonna 1842 torppariperheeseen Luopioisten Kantolan Paloniemen torpassa. Jo lastenkirjaan pappi kirjoitti, että tytöllä oli heikot silmät; rippikouluikäisenä hänellä oli erittäin heikot silmät. Tämä asiain tila todennäköisesti muovasi Johannan elämän kulkua paljonkin.


Kutojat työssä. Sokeat naiset kutovat mattoja New Yorkissa.
Kuva: Byron, N. 1910-1915. (Flickr)

Johannan ollessa 20-vuotias hänen veljensä muutti Padasjoen Vesijaolle Lamperiin lampuodiksi. Toinen veli meni mukaan, samoin vanhemmat ja Johanna. Kaikilla oli Luopioisten papilta hankitut muuttokirjat mukanaan. Veljet hyväksyttiin Lamperin tilan pitoon, mutta Johannaa ei otettu Padasjoelle vastaan, vaan hän joutui palaamaan takaisin Luopioisiin. Vanhempia ei liioin hyväksytty, ja heidän kohdallaan kirjoitettiin syykin rippikirjaan: yli-ikäisiä. Jo 150 vuotta sitten karsastettiin muualta muuttavia muukalaisia, jos oli pelkoa, että heistä koituisi pitäjäläisille vaivaishoidon kustannuksia. Ikärasismin syynä oli Johannan isän 67 vuoden ja äidin 63 vuoden ikä.

Johanna eli elämänsä Ämmätsän kylässä, jossa hän kuoli 67-vuotiaana vaivaishoitolaisena "yleisten irtolaisten ja ruotilaisten joukossa". Hän ei mennyt koskaan naimisiin, ja Zenobia jäi hänen ainoaksi lapsekseen.

Zenobian puoliso oli sukuharrastajan esiäidin veli. Eerik Juho Saukko (s. 1862) oli tark'ampuja Eerik Juho Joonaanpoika Saukon ja tämän vaimon Saara Loviisa Kaapontyttären esikoispoika, joka käytti isän saamaa sotilasnimeä sukunimenään elämänsä loppuun saakka. Nuorempi Eerik Juho oli muuttanut Padasjoen Vesijaolta Luopioisiin ja ehti olla renkinä useissa taloissa ja torpissa Kantolan ja Ämmätsän kylissä ennen kuin sattui samaan taloon Zenobian kanssa.

Lapsia Zenobia ja Eerik Juho Saukko nuorempi eivät ilmeisesti koskaan saaneet.

amä

torstai 16. lokakuuta 2014

Y niin kuin Yrjö kolmessa sukupolvessa

Yrjö-nimen ovat saaneet sukuharrastajan esi-isät useassa sukuhaarassa ja jopa useassa peräkkäisessä sukupolvessa. Tällä kertaa harrastaja tekee pienen kierroksen kolmessa Kanta-Hämeen pitäjässä kolmen Yrjön kanssa.

Yrjö Juhonpoika syntyi noin 1711, täyttä varmuutta ei hänen alkuperästään vielä(kään) ole. Ehkä hän oli syntyisin Rengosta, jossa hän avioitui ja asui emäntänsä Anna Simontyttären kanssa ja jossa hän työskenteli seppänä ja pitäjänseppänäkin.

Max Kurzweil: Kavioseppä.
1900, Wien, Itävalta. (WikiArt)

Yrjölle ja Annalle syntyi Rengossa ainakin yhdeksän lasta. Yksi heistä oli isänsä kaima Yrjö Yrjönpoika (Georgius Jöransson, s. 1742), josta tuli seppä isänsä jälkeen. Tämä näkyy Lopen rippikirjojen tiedoissa, sillä vuonna 1768 Yrjön ja Annan perhe muutti naapuripitäjään Lopelle, Launosten kylän Jurvaan, jossa isä ja poika olivat seppiä. Poika-Yrjö vihittiin Lopella piika Riitta Eerikintyttären (Britha Eriksdotter, s. ehkä 1744) kanssa vuonna 1771.

Lopella Yrjön ja Riikan perheeseen syntyi viisi lasta, yksi heistä isänsä kaima Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson, s. 1777). Poika oli vielä nuori, kun hän vanhempineen ja sisaruksineen muutti jälleen naapuripitäjään, tällä kertaa Janakkalaan, jossa heistä tuli Hakoisten kartanon torppareita Joutjärven torppaan. Mahtoiko sepän työ jatkua siellä Hakoisten kartanolle?

Nuorin Yrjö löysi vaimon, joka oli syntynyt sepän talossa hänkin, Janakkalan Uhkoilan Seppälässä. Rikiina Antintytär (Regina Andersdotter) oli torpan tytär Rehakasta, mutta hänen äitinsä Maija Kustaantytär oli seppä Kustaa Utterin tytär, ja Rikiinan vanhemmat asuivat vielä sepän talossa tytön syntymän aikoihin. 

Aikanaan nuorin Yrjö jatkoi isänsä jälkeen joutjärven torpparina, ja he auivat Rikiinan kanssa siellä kuolemaansa asti. Heille syntyi ainakin viisi lasta, joista Heta Yrjöntytär (Hedvig Jöransdotter, s. 1814) on sukuharrastajan isän mummon mummo. 

mmä