Tarkk'ampuja Spjut

Sukuharrastaja on palannut blogiin parin kuukauden hiljaiselon jälkeen. Keväällä harrastus vaipui syvälle perukirjan (tai parin) uumeniin, eikä kohonnut sieltä blogikirjoituksiin asti, mutta kesä on tuonut tullessaan uudet tarinat. 

Tällä kertaa pääosassa on tarkk'ampuja Erkki Spjut. Hän syntyi Padasjoella 1800-luvun alkupuolella eikä ole (kai) harrastajalle mitään sukua, mutta hän on kirjoittajan esi-isän Erkki Juho Saukon aikalainen. Molemmista Erkeistä tuli tarkk'ampujia tsaarin armeijaan saman kuukauden väennostossa. Sittemmin on käynyt ilmi, että sotilas Spjut on sukuharrastajan pitkäaikaisen ystävän esi-isä.

Tammikuussa 1855 Erkki Heikinpoika sai väennostossa arpalipun numero 26. Krimin sodan (1854-1856) aikaan perustettiin joka lääniin uusia ruotutarkk'ampujapataljoonia, joten olisiko arpa määrännyt Erkki Heikinpojan sellaiseen? Pieni arvan numero määräsi miehen vakinaiseen armeijapalvelukseen kolmeksi vuodeksi, suurempi numero vain harjoituksiin lähellä olevaan reservikomppaniaan kolmena kutsuntaa seuraavana kesänä.

Erkki Heikinpoika oli syntynyt vuonna 1835 Osoilan kylässä Pitkälahden torpparin Heikki Aataminpojan (s. 1801) ja tämän vaimon Maija Mikontyttären (s. 1802) viidentenä lapsena. Ajan tavan mukaan hän lähti rengiksi rustholliin 15 vuoden iässä, ja viisi vuotta myöhemmin hänestä tuli sotilas, joka sai sotilasnimen Spjut (keihäs).

Tarkk'ampuja Erkki Spjut löysi vaimokseen Kauratun kylän Postin talon piian, Heta Loviisa Brummerin (s. 1838). Häitä vietettiin keväällä 1856. Perhe kasvoi tasaista tahtia, kun ensin syntyi poikalapsi Konstantin (s. 1857) ja sitten tytöt Manta (s. 1860), Maria (s. 1863), Olga Kustaava (s. 1864), Eeva Loviisa (s. 1867) ja Amalia (s. 1869). Heistä Konstantin kuoli tuhkarokkoon neljän vanhana ja Maria hinkuyskään kahden viikon ikäisenä. Isä-Erkki ei ollut enää sotilas ainakaan Mantan syntyessä.

Suurten nälkävuosien jälkeen perhe lähti liikkeelle isäinsä mailta ja muutti ensin Hollolaan tammikuun pakkasissa vuonna 1871. Heidän myöhempiin vaiheisiinsa palataan vielä, mutta sitä ennen on aihetta tarkastella sotilas Spjutin vaimoa. Sukunimi Brummer nimittäin herättää mielenkiintoa, sillä olihan Kasiniemen kartanossa sennimistä herrasväkeä tuohon aikaan.

Kuva:
Suomalainen upseeri ja sotilas Oulun tarkk'ampujapataljoonasta vuoden 1860 tienoilla. (Wikimedia)

Lähteet: 
Padasjoen seurakunnan kirkonkirjat
Sotaväki autonomisessa Suomessa. Arkistojen Portti.