lauantai 30. huhtikuuta 2016

Simaa ja työväen kävelyretki

Sukuharrastaja lueskeli aikansa kuluksi Hämeen Sanomien vappuaaton numeroa 110 vuoden takaa. Lehti ilmestyy yhä Hämeenlinnassa. Tästä linkistä pääsee katsomaan muitakin 30.4.1906 ilmestyneitä lehtiä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut.


Ilmoituksia

Vappuaattona mainostettiin - kuinkas muuten - simaa ja tippaleipiä. Erikseen olivat ilmoituksen laittaneet K. Wainikaisen Leipomo sekä A. M. Alénin kahvila, mikä lupasi simaa olevan useampaa lajia. Lisäksi pari simanvalmistajaa (Hugo Bastman ja C. O. Saxelin) ilmoitti, missä heidän juomiaan oli ostettavissa; mukana oli lista kauppiaista. (Klikkaa kuva isommaksi.)

Vuodenaikaan sopivasti K. G. Aholinin Jalkineliike mainosti kesäjalkineita, M. Willgren kevät- ja kesäkankaita, Ljuba Hambom naisten kesähattuja sekä Ida Andersson Kormun kartanosta Lopelta myi siemenkauraa.

Kesäasuntoja etsittiin jo silloin. 3 naishenkilöä halusi vuokrata kesäasunnon täysihoidolla. Joku muu etsi kalustettua kesä-huvilaa järven rannalta kauniilla paikalla, ei kovin kaukana rautatien asemalta.

Vappumenoja

Vappuhuveja ja muita menoja oli tiedossa vappupäivänä. Hämeenlinnan Raittiusseuran vappujuhla järjestettäisiin Kaupungin puistossa alkaen klo 4 j. pp. tai, jos ilma olisi epäsuotuisa, Raittiustalolla. -- Teatterisalissa taas olisi Helppotajuinen konsertti, jossa olisi kvartettilaulua ja soitettaisiin mm. Mozartin, Griegin ja Straussin sävellyksiä. -- Luth. evank. yhdistyksen rukoushuoneella järjestettäisiin perheiltama klo 6 i. p.

Työläisiä, niin naisia kuin miehiä, kehotettiin kokoontumaan vappuaamuna klo 10 e. pp. kaupungin torille, "josta järjestynäissä riveissä marssitaan puistoon. Työväen laulukirjat mukaan!" Toisaalla lehdessä mainittiin, ettei järjestymistä ammattikunnittain katsottu tarpeelliseksi, vaan järjestyttäisiin kaikki yhteen riviin, naiset kuitenkin etupäähän. Marssi-sana oli kaiketi liian latautunut, sillä rivi-ilmoituksessa toisaalla kerrottiin, että Hämeenlinnan Raittiusseura ottaisi osaa "Vapunpäivänä työväenjärjestön kävelyretkeen ja kokoontuu sen vuoksi klo 10 a. p. kaupungin torille".

Paikallisuutisia muualta läänistä

Hämeenlinnan mies Punaportista kaipasi Asikkalan miestä, jonka uskoi pettäneen häntä porsaskaupoissa. (Ilmoitus vasemmalla.)

Asikkalassa tehtiin karmea löytö, kun talollinen Juho Reinikkala oli hakemassa heiniä ja löysi metsastä vastasyntyneen lapsen ruumiin. Se oli ilmeisesti jätetty metsään jo edellisenä syksynä. Metsän eläimet olivat olleet paikalla, ja jäljellä oli tuskin muuta kuin luuranko. Lehden mukaan nimismies oli ryhtynyt tutkimaan asiaa.

Hausjärveltä taas kuului parempia uutisia. Työmiehet ilmoittivat kiitollisuudella, että heidän isäntänsä, Hausjärven Puujaan Sillantaustan uusi omistaja, oli lyhentänyt heidän työpäivänsä 11-tuntiseksi. Vuotta aikaisemmin oli entinen omistaja jo lyhentänyt päivää tunnilla, joten entisestä 13-tunnin päivästä oli nyt tullut 11-tuntinen.

Yhtenä asiana vappuaaton lehdessä olivat nimenmuutokset, mutta niitä kirjoituksia lienee syytä tarkastella vapun jälkeen.

Hyvää vappua ja kevättä!

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Leena löytyi Lopelta

Sukuharrastaja on nukkunut talviunta sitten viime itsenäisyyspäivän, mutta nyt kevätaurinko on tehnyt tehtävänsä, ja blogiin alkaa ilmestyä taas verkkaisia elonmerkkejä. Kaikessa hiljaisuudessa harrastus on jatkunut ja jotain pitkään pimennossa ollutta löytynytkin.

Kolme vuotta sitten maaliskuussa Oton ja Iidan sukua -blogi oli puoli vuotta vanha, ja sen kunniaksi harrastaja listasi ensin kuusi blogiaikansa löytöä ja sitten perään kuusi ratkaisematonta arvoitusta. Yksi arvoituksista oli esiäidin Leena Tuomaantyttären alkuperä. 

Varhaisin havainto Leenasta oli hänen muuttonsa Janakkalasta Sääksmäelle vuonna 1809, kun hän muuttokirjan mukaan oli 26-vuotias, mutta samainen muuttokirja jättää mainitsematta sen, mistä Janakkalan kylästä ja talosta hän Sääksmäelle lähti. Hänet oli merkitty syntyneeksi vuonna 1783 Lopella, josta ei ole säilynyt kastettujen luetteloja 1775-1784 väliseltä ajalta.



Päivänä muutamana sukuharrastaja viimein tuli siihen tulokseen, ettei ihmettä tapahdu eikä Leenan vanhemmat putkahda mystisesti sukutauluun ilman raakaa työtä. Tai ainakin raakaa rippikirjojen selailua. Tuntui helpommalta aloittaa Janakkalasta kuin Lopelta, sillä muuttokirjan mukaan Leena oli käynyt rippikoulunsa Janakkalassa. Oliko hän tullut sinne piiaksi Lopelta ennen rippikoulua? Vai oliko hän muuttanut sinne lapsena vanhempiensa kanssa?

Mutta mistä olisi paras alkaa Janakkalan rippikirjojen selailu? Sääksmäellä avioiduttuaan Leena palasi perheensä kanssa Tyrvännön kautta Janakkalan Sauvalaan Valajärven torppariksi. Sitten perhe kiersi Hattulan kautta Janakkalan Hakoisiin Tarpisen tilan lampuodiksi. Miten he päätyivät juuri noihin paikkoihin, sillä Leenan mies Antti Juhonpoika oli Sääksmäeltä kotoisin? Oliko Leena muuttanut Sääksmäelle jostain Hakoisten tai Sauvalan tienoilta, oliko siellä ehkä vielä sukulaisia jäljellä? 

Janakkalan rippikirjojen selailu tuotti tulosta, löytyi Tuomaantyttäriä ja -poikia, myös Leena Tuomaantyttären sisaruksia. 

Kävi ilmi, että hänen vanhempansa ja sisaruksensa olivat muuttaneet Lopelta Janakkalaan Sauvalan Hyvälammin torppaan Leenan ollessa 13-vuotias. Toistaiseksi varhaisin merkintä Leenasta löytyy Lopen rippikirjasta 1786-1791, jossa Leena on Tuomas Antinpojan (s. 1762) ja Sohvi Antintyttären (s. 1760) perheen esikoinen Topenon kylän Tirrassa. 

Lopen vihkitietoja ei ole säilynyt vuosilta 1783-1784, joten hieman avoimeksi jää, oliko Tuomas Antinpoika Leenan isä, mutta koko lapsuutensa ajan hänet on merkitty perheen tyttäreksi ja isompana hän lähtee piikomaan käyttäen isännimeä Tuomaantytär. Niinpä ainakin toistaiseksi sukuharrastaja pitää Tuomas Antinpoikaa hänen isänään.

Kuvassa on Santa Pirjon kirkko eli Lopen vanha kirkko, jonka on arveltu rakennetun 1600-luvun loppupuolella. Se on kesäisin auki vierailijoille. (Kuva: Wikimedia)

mmä