K niin kuin Kustaava-serkku ja serkun mies, serkku hänkin

Seppä Helanderille ja hänen vaimolleen syntyi Kustaava-tyttö vuonna 1857, mistä oli puhetta jo viime kerralla. Sattui niin somasti, että juuri tytön syntymän aikaan perhe asusti Padasjoen Auttoisten kylässä Kemppilän talossa, missä hän oli muonarenkinä ja seppänä sen jälkeen, kun pesti oli loppunut Arnon sahalla. Kemppilässä viivyttiin vain lyhyt aika. Sen jälkeen perhe laskettiin kylän käsityöläisiin, olihan Juho Helanderista tullut pitäjänseppä kylälle. Juuri Kemppilässä ollessa syntyi Kustaava.

Somaksi tuon syntymäpaikan tekee se, että neljännesvuosisata myöhemmin Kustaavan vei vihille Joonas Joonaksenpoika Gröndahl (s. 1862), jonka isovanhemmat olivat entinen pitäjänsuutari ja sittemmin synnyintalonsa Rekolan isäntä Joonas Juhonpoika Gröndahl ja Leena Kaisa Verlin (Werlin) ja jonka isä oli näiden poika Joonas Joonaksenpoika vanhempi (s. 1822). Rekolan talo oli aikoinaan erotettu Kemppilän talosta, kun tila oli jaettu. Kustaava Helanderista ja nuoremmasta Joonas Joonaksenpoika Gröndahlista tuli Rekolan isäntäpari muutama vuosi häittensä jälkeen.

Sukuharrastajalle tämä kaikki on aivan erityisen somaa! Vielä ei ole havaintoa siitä, että Kustaava ja Joonas olisivat olleet ainakaan läheistä sukua keskenään. Sen sijaan heistä kumpikin oli harrastajan isoisän isän serkkuja - Kustaava tämän isän puolelta ja Joonas äidin puolelta. (Meniköhän se nyt varmasti oikein?!?) Ja heidän lapsensa olivat harrastajan isoisän kaksinkertaisia pikkuserkkuja.

Hugo Simberg: Kevätilta jäänlähdön aikaan (1887)
(Lähde: WikiPaintings)

api