Ruotusotamies Erkki Juho Saukko (s. 1837), jonka sotilasnimeä sukuharrastaja ihmetteli bloginsa alkumetreillä, nai Saara Loviisa Kaapontyttären (s. 1840). Tämän isästä on ollut juttua kerran, ja vielä toisenkin. Erkki ja Saara saivat yhdeksän lasta, joista useimmat syntyivät silloin, kun perhe asui milloin torpparina, milloin itsellisenä Vesijaon Skytän rusthollin torpissa. Näin myös kolme Iida-tytärtä.
 |
| Katosta riippuva kehto Seurasaaren museossa. Kuva: Paju (Wikimedia) |
Saukon lapsista järjestyksessä toinen oli tyttö, joka sai nimen Iida Kaisa (s. 1863). Vauva ei kuitenkaan elänyt kahtakaan kuukautta, kun hän kuoli kuristustautiin (strypsjuka), mikä lienee ollut kurkkumädän aiheuttama. Seuraavaksi syntyi poika, ja parin vuoden kuluttua taas tyttö, joka kastettiin Iida Mariaksi (s. 1867). Tämäkään tyttölapsi ei saanut elää aikuiseksi, sillä ennen kymmenvuotispäiväänsä hän sairastui ja menehtyi tulirokkoon.
Kun vanhemmat olivat huhtikuussa 1877 haudanneet Iida Marian, syntyi elokuussa uusi tyttö, joka sai saman nimen. Tämä toinen Iida Maria sai elää aikuiseksi ja aikanaan perusti perheen renki Heikki Heikinpoika Ahllundin kanssa (s. 1872), jonka isä oli aikanaan suutarin opissa.
Iida-nimestä vielä sen verran, että harrastajaa edeltävissä sukupolvissa on lukuisia Iidoja, mutta näyttääkin siltä, että Iida ei ole kovin vanha nimi. Ensimmäisen kerran nimen Iida on suvussa saanut tyttönen vuonna 1848 ja sitten seuraavaksi 1863 yllä mainittu Saukon Iida Kaisa. Sen jälkeen nimen käyttö runsastuukin aika lailla ainakin Hämeen maaseudulla.
amä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti