Toinen Qvintinuksista syntyi Ikaalisten Kovelahdessa vuonna 1876. Pojan koko nimi oli Cyprianos Qvintinus, ja hänen isänsä oli Vähätalon taloon tullut vävy ja sittemmin isäntä Nestori Matinpoika ja äitinsä Maria Iisakintytär. Pariskunta (tai pappi) oli ilmeisen mieltynyt antiikin ajan nimistöön, sillä perheeseen syntyi myös Cecilia Aurora, Fredrik Nestor Simplicius ja Fredrik Nestor Apollinaris. Ehkä erikoinen nimi ei ollut aina iloksi, sillä aikuiseksi varttuneen Cyprianos Qvintinuksen nimen eteen kirjattiin rippikirjassa ensimmäiseksi nimeksi Artur. Mies kuoli 1910 naimattomana.
 |
| Trumpetinsoittaja Venäjän armeijassa. 1840-luku. (Wikimedia) |
1812 keisari Aleksanteri I oli käskenyt perustaa Suomeen kolme 2-pataljoonaista jääkärirykmenttiä, joihin kuhunkin värvättiin noin 1200 miestä. Ensimmäinen rykmentti muodostui Turun ja Hämeenlinnan pataljoonista. Johan Gustaf työskenteli ilmeisesti juuri Hämeenlinnan pataljoonassa, kun perheen esikoinen syntyi.
Vuonna 1819 jääkärirykmentit muutettiin jalkaväkirykmenteiksi. Toinen jalkaväkirykmentti koostui Hämeenlinnan ja Heinolan pataljoonista, joista siis ensin mainittu oli Qvintinuksen isän työpaikka pojan syntymän aikoihin. Suomen armeijassa tapahtui muutos jälleen 1827, jolloin jalkaväkirykmenttien pataljoonista tuli tarkkampujapataljoonia. Pataljoonissa oli neljä komppaniaa. Jokaisessa komppaniassa työskenteli virkamiehinä mm. 4 soittajaa ja 4 rummunlyöjää.
Qvintinuksen isän Johan Gustafin (s. 1796) vanhemmat olivat lavetintekijä Matts Lundblad (s. 1762) ja Johanna Måsbeck (s. 1753) Hämeenlinnassa. Qvintinuksen myöhemmistä vaiheista sukuharrastajalla ei ole tietoa.
Lähteet:
Kansallisarkistojen Portti: Palvelus armeijassa. Autonomian aika 1809-1917.
Veli-Matti Syrjö: Sota-arkistossa säilytettävistä sukututkimuksen lähteistä. Genos 54, s. 1-11. 1983.
Hämeenlinnan seurakunnan kirkonkirjat.
Ikaalisten seurakunnan kirkonkirjat.
Tulin taas kurkistamaan näitä kirjoituksiasi ja taas - tapani mukaan - eksyin googlaamaan lisää näiden synnyttämiä ajatuksia. Jäin miettimään tätä Qvintinuksen nimen vähäisyyttä. Etsiskelin samantapaisia nimiä ja löysin kristikunnan alkuajoilta kaksi Kvintusta. Toinen heistä petti piispa Polykarpoksen, joka joutui uskonsa takia roviolle ja toinen oli yksi Tertullianuksen etunimistä, hänen, joka pohti kolminaisuusoppia ja sitä, kenestä Pyhä Henki lähtee... Onkohan niin, että tuolla nimellä ei ole ollut niin positiivista kaikua, että se kovin olisi levinnyt. Tiedä häntä...
VastaaPoistaTämä aakkosjuttu on hauska. Maailma on niin täynnä kaikkia upeita mahdollisuuksia eri näkökulmiin, että harmittaa, että kaikkea ei itse ehdi tehdä...
Kiitos kommentista. Itsekin on saanut vaivata päätään, että löytyy joka aakkosesta jotain. Edessä on haasteita, kun ollaan jo häntäpäässä.
VastaaPoistaTuo Qvintinus on ollut kansainvälisestikin sieltä harvinaisemmasta päästä ja suomenkielisille vaikea sanoa. Sukunimiä sentään löytyy, Qvintus ym.