Yrjö Juhonpoika syntyi noin 1711, täyttä varmuutta ei hänen alkuperästään vielä(kään) ole. Ehkä hän oli syntyisin Rengosta, jossa hän avioitui ja asui emäntänsä Anna Simontyttären kanssa ja jossa hän työskenteli seppänä ja pitäjänseppänäkin.
 |
| Max Kurzweil: Kavioseppä. 1900, Wien, Itävalta. (WikiArt) |
Yrjölle ja Annalle syntyi Rengossa ainakin yhdeksän lasta. Yksi heistä oli isänsä kaima Yrjö Yrjönpoika (Georgius Jöransson, s. 1742), josta tuli seppä isänsä jälkeen. Tämä näkyy Lopen rippikirjojen tiedoissa, sillä vuonna 1768 Yrjön ja Annan perhe muutti naapuripitäjään Lopelle, Launosten kylän Jurvaan, jossa isä ja poika olivat seppiä. Poika-Yrjö vihittiin Lopella piika Riitta Eerikintyttären (Britha Eriksdotter, s. ehkä 1744) kanssa vuonna 1771.
Lopella Yrjön ja Riikan perheeseen syntyi viisi lasta, yksi heistä isänsä kaima Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson, s. 1777). Poika oli vielä nuori, kun hän vanhempineen ja sisaruksineen muutti jälleen naapuripitäjään, tällä kertaa Janakkalaan, jossa heistä tuli Hakoisten kartanon torppareita Joutjärven torppaan. Mahtoiko sepän työ jatkua siellä Hakoisten kartanolle?
Nuorin Yrjö löysi vaimon, joka oli syntynyt sepän talossa hänkin, Janakkalan Uhkoilan Seppälässä. Rikiina Antintytär (Regina Andersdotter) oli torpan tytär Rehakasta, mutta hänen äitinsä Maija Kustaantytär oli seppä Kustaa Utterin tytär, ja Rikiinan vanhemmat asuivat vielä sepän talossa tytön syntymän aikoihin.
Aikanaan nuorin Yrjö jatkoi isänsä jälkeen joutjärven torpparina, ja he auivat Rikiinan kanssa siellä kuolemaansa asti. Heille syntyi ainakin viisi lasta, joista Heta Yrjöntytär (Hedvig Jöransdotter, s. 1814) on sukuharrastajan isän mummon mummo.
mmä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti