Ruotsin armeija oli varhain ruotujakoinen, mutta tavallisesti ruotuarmeijasta puhutaan sellaisena kuin se otettiin käyttöön 1600-luvulla. Siinä talot jaettiin ruoduiksi, joiden tehtävänä oli pestata ja varustaa sotilas kuninkaan armeijaan. Iso talo yksinään muodosti ruodun, pienempiä taloja tarvittiin kaksi tai useampia. Ruodun sotilas saattoi olla talon poika tai renki, jopa isäntäkin, tai sitten palvelusta suoritti ulkopuolelta sotilaaksi värvätty mies.
Sotilaat saivat pestuurahan ja vuosipalkan sekä asunnon ruodulta. Lisäksi ruodun tuli huolehtia sotilaitten kuljetuksesta katselmuksiin ja äksiiseihin, joihin saman seudun sotilaat kokoontuivat säännöllisin väliajoin.
 |
| Ruotsin armeijan ruotusotilaita Piirros Adolf Ulrik Schützercrantz |
Tavalliset sotilaat asuivat sotilastorpissa. Heidän työnään oli katselmuksiin ja harjoituksiin osallistuminen. Muuten he rauhan aikana viljelivät torppansa maita tai harjoittivat muuta ammattiaan. Sota-aika vei heidät taisteluihin.
Kunkin maakunnan ruodut numeroitiin järjestyksessä pitäjä pitäjältä, ja näin ruotusotilaan rykmentti ja komppania määräytyivät hänen asuinpaikkansa mukaan.
Suomen tullessa osaksi Venäjää 1809 ruotujakolaitoksen rooli muuttui. Oli aikoja, jolloin ruotuarmeija oli lakkautettu, muina aikoina ruodut perustivat vielä joukkoja. Ruotujärjestelmä lakkautettiin Suomessa vuonna 1885.
Lähteet:
Kansallisarkiston Arkistojen Portti
Heikki Vuorimies: Ruotusotilaiden tutkiminen (SSS 2011)
Aikaisemmin ammateista:
Mikä ihmeen - muonamies?
Mikä ihmeen - lampuoti?
Kunkin maakunnan ruodut numeroitiin järjestyksessä pitäjä pitäjältä, ja näin ruotusotilaan rykmentti ja komppania määräytyivät hänen asuinpaikkansa mukaan.
Suomen tullessa osaksi Venäjää 1809 ruotujakolaitoksen rooli muuttui. Oli aikoja, jolloin ruotuarmeija oli lakkautettu, muina aikoina ruodut perustivat vielä joukkoja. Ruotujärjestelmä lakkautettiin Suomessa vuonna 1885.
Lähteet:
Kansallisarkiston Arkistojen Portti
Heikki Vuorimies: Ruotusotilaiden tutkiminen (SSS 2011)
Aikaisemmin ammateista:
Mikä ihmeen - muonamies?
Mikä ihmeen - lampuoti?
Vaikka ruotusotilassysteemin tiedänkin, niin nyt vasta tulee mieleen muuttaa tuo termi nykyaikaisemmaksi. Suomessahan oli silloin selvästi palkka-armeija...
VastaaPoistaIsoisäni isä oli naimisiin mennessään 1861 "Skarpskytten vid gde Wb. Ind. Bal."
Olet ihan oikeassa! Enpä ole tullut ajatelleeksikaan, että ruotuarmeija oli palkka-armeija. Palkan vain maksoi ruodun talot eikä valtio, verohuojennuksia vastaan toki ja siten kai palkka tuli viime kädessä valtion kirstusta.
VastaaPoistaMinullakin on tarkk'ampujia suvussa, toisen isoisäni isoisä ja toisen isoäitini isoisä. Vielä on selvitettävänä, osallistuiko toinen heistä Oolannin sotaan.