Suuren pohjan sodan jälkeen vallitsi rauha parikymmentä vuotta eikä sotilaiden tarvinnut lähteä taistelukentille. Siinä kerkisi sotamies katsella ympärilleenkin ja huomata, että rusthollin isännällä oli sorea nuorempi sisar ja jo hyvästi naimaikäinen. Nils Springmanin ja Virmailan tyttären, Sofia Gabrielintyttären (s. 1698), häitä vietettiin vuoden 1726 paikkeilla.
Aviopari asui Virmailan ratsutilalla. Nils jatkoi rakuunana ja osallistui pääkatselmuksiin ainakin vuosina 1728 ja 1735, kuten Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmusten asiakirjat osoittavat.
Nils ja Sofia saivat ensimmäisen lapsen häitä seuranneena vuotena, kun Elisabet syntyi. Sen jälkeen syntyi viisi muuta tytärtä: Maria (s. 1729), Kristiina (s. 1731), Sofia (s. 1732), Margareetta (s. 1735) ja Anna (s. 1739).
Nilsin perhe muutti Virmailasta Osoilan kylään korpraalin puustelliin vuonna 1742. Siellä viivyttiin kymmenisen vuotta. Seuraava muutto vei perheen Saksalan kartanoon Jokioisiin. Kartanoa asutti ratsumestarin leski Anna Elisabet Charpantier tyttärineen. Nils Springman viljeli Saksalan maita lampuotina vuodesta 1753 alkaen.
Nilsin Sofia-vaimo kuoli kuumetautiin Saksalassa 70-vuotiaana vuonna 1768, ja hänet haudattiin kirkkoon. Kymmenen vuotta myöhemmin Nils hankki Kurran tilan Jämsän Kähöstä, jonne hän muutti vanhimman tyttärensä Liisan (Elisabet) ja tämän perheen kanssa. Nils eli pitkän ja vaiheikkaan elämän ja kuoli vanhuuteen Jämsässä vuonna 1790. Silloin hän oli 92-vuotias.
 |
| Hjalmar Munsterhjelm: Rantamaisema Hämeestä (Daniel Nyblinin ottama mustavalkokuva) |
(Lähteet: SSHY:n kuvatietokannan Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmusluettelot 1720-1721, 1728 ja 1735 (jäsenille tarkoitetuilla sivuilla); Padasjoen seurakunnan rippikirjat 1723-1778 ja Jämsän seurakunnan rippikirjat 1782-1796; Wirmailan rusthollin suku -sivusto, Pulkkilan Padasjoen historia.)
api
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti