 |
| Sotilas 1700. |
Yksi Suomeen siirtyneistä ruotsalaisista ratsumiehistä oli Nils Springman, joka oli syntynyt Smoolannin Stenbergassa vuonna 1698 ratsumies Pehr Springmanin (s. noin 1673) poikana. Isän vetäytyessä sotilasuralta hän esitti poikaansa tilalleen ratsupalvelukseen. Pian sen jälkeen Nils lähetettiin Suomeen. Yhdessä tovereidensa kanssa hän ratsasti koko matkan maitse Tornion kautta sijoituspaikalleen Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin Ala-Hollolan komppaniaan. Hän oli Virmailan rusthollin ruodun rakuuna numero 13.
Virmailan rustholli sai uuden sotilaan, joka asettui asumaan Padasjoelle. Seurakunnan rippikirjaan 1723-1730 hänet on merkitty rakuunoiden sivulle.
Tämän tarinan lähteenä on rippikirjan sivun lisäksi Virmailan rusthollin sukuyhdistyksen jäsenlehdessä 22/2003 julkaistu Toivo J. Rantasen artikkeli.
P.S. Korjasin sotilasluettelolinkin viemään oikealle Suomen sukututkimusseuran sivulle.
api
Kiitos tekstistäsi. Päädyin sivullesi, kun etsin tietoja Kasiniemen rälssitilasta. Kumpikohan se on ollut Kasiniemi vai Kasiniemen Ansio? Ansio on ainakin kuulunut Skyttelle. Nils Springman on muuten esi-isäni ja heti piti etsiä tuo Stenberga, kun en ollut huomannut, että hän oli sieltä kotoisin. Kuuluun Virmailan sukuun, Viialan Hintta sukuhaaraan. terveisin jannenikkinen(at)olen.to
VastaaPoistaKiitos kommentista. En tunne Padasjokea kovin laajalti, mutta minulla on edessäni Pulkkilan Padasjoen historia ja siinä alaluku "Kasiniemen rälssi eli Ansion kartano". Olisiko niin, että molempia nimiä käytettiin? Skytte tosiaan mainitaan omistajaksi 1500-luvulla, ja sitten liuta muita myöhempiä omistajia.
VastaaPoistaKirjoitin aikaisemmin blogissa Ansion kartanosta, kun yksi suvusta oli kartanon torppari. Tuossa historian kirjassa puhutaan Kasiniemen torpista. :-)
Nils Springman on minunkin esi-isäni, Sofia-tyttären kautta, eli sukulaisia ollaan. :-) Kirjoitan varmaan Sofiastakin ja hänen jälkeläisistään jonain päivänä. Kiitos yhteystiedostasi, omani lisäsin juuri blogini sivupalkkiin.
Hei! Eksyin näille sivuille myöskin, kun etsin tietoa Ansion kartanosta. Olisiko teillä tietoa, kuka kartanon omisti vuosina 1898-1902? Oliko kartanolla tuolloin paljon työväkeä? Entä osaisitteko sanoa, kuinka tavallista oli, että palvelusväkeen kuuluva sai jatkaa kartanolla asumista perheenlisäyksestä huolimatta? Isoisoäitini on ollut tuolloin Ansiossa piikana, ja hän on saanut palveluksen aikana kaksi poikaa. Poikien - joista toinen on siis isoisäni - isästä ei ole jäänyt mitään virallista tietoa...
VastaaPoistaTervetuloa eksymään sivuilleni! Olen pelkkä harrastelija, mutta katsoin hyllyssäni olevasta Padasjoen historiasta noita Ansion kartanon omistajia, ja näin heistä sanotaan:
VastaaPoista"Maanmittari Berndt Vilhelm Christoffer Schildt meni naimisiin Hedvig Flora Brummerin kanssa ja heillä kartano oli 1840-1892."
"Guntiof Vilhelm Hildemar Schildt omisti kartanoa 1892-1912. Hänen puolisonsa oli Luopioisista Eugenia Helena Regnell."
Kirjasta ei löydy työväen lukumäärää, mutta torppia kartanolla oli 4 v. 1800 ja 19 v. 1900. En osaa sanoa Ansion kartanon osalta, mutta olen usein nähnyt taloissa ja torpissa piikoja, joilla on ollut yksi tai useampia lapsia, joten ilmeisesti oli yleistä, että perheenlisäyksen jälkeenkin sai jatkaa palveluksessa joko samassa talossa tai sitten etsiä uutta palveluspaikkaa, kuten monien piti joka tapauksessa vuosittain tehdä, oli lapsia tai ei.
Hei! Katsoin vielä Padasjoen seurakunnan rippikirjaa 1890-1899 ja lastenkirjaa 1893-1899. Tuon vuosikymmenen aikana Ansion kartanossa oli useita kymmeniä renkejä ja piikoja, mutta en katsonut tarkemmin, kuinka paljon heitä oli kerrallaan ja kuinka pitkään he yleensä viipyivät samassa paikassa. Lisäksi tulivat tietenkin torpparit, jotka tekivät työpäiviä torppansa vuokranmaksuksi.
VastaaPoistaLastenkirjasta löytyy tuolta aikaväliltä puolen tusinaa piikaa, joilla on lapsia, mutta ei miestä. Lisäksi tulevat Kasiniemen torppien piikojen lapset ja joidenkin torpan tyttärien isättömät lapset.
Jos laitat sähköpostia paulan.blogiposti@gmail.com, voin kertoa lisää.
Hei Paula, Kiitos paljon näistä vastauksista. Lähetin sinulle sähköpostia. Vielä piti muuten sellainen tarkennus sanoa sähköpostiini, että Emilia oli kuulemma sisäkkönä.
PoistaTerveisin Aija
Hei, minunkin sukuni linkittyy Ansion kartanoon. Arvid Brummer tyttärensä Anna Maria Brummerin kanssa, aviossa Carl Gustaf Ottmanin kanssa, olivat kuudennessa polvessa esisukulaisia. Jotain tietoja minulla näistä sukulaisistani on. Mm. se, että Carl Gustaf Ottmanin isä oli Otto Schulman, albiino.
PoistaHei Annkristin55. Minäkin polveudun Annasta ja Carl Gustafista. Mitään tietoa ei heistä ole sukuhaarallamme. Olisi mukavaa kuulla lisää. saarisenkalle-at-gmail.com
Poista