Hämeenlinnassa Joonas viipyi reilun puoli vuotta, mikä oli kaiketi tavallisena pidetty aika käsityöläisen kisällinä ololle. Jo tammikuussa 1810 Joonas merkittiin kaupungista poismuuttaneiden luetteloon. Silloin 22-vuotias nuori mies palasi kotipitäjäänsä Padasjoelle, mutta ei suinkaan kotikyläänsä, vaan Syrjäntakaan. Hänen tietonsa löytyvät niin kylän käsityöläisten sivulta seurakunnan rippikirjasta kuin henkikirjoistakin. Joonas on saanut sukunimen Gröndahl (joskus kirjoitettu Gröndal) ja titteliksi pitäjänsuutarin.
 |
| F. Hodler: Suutari (1878) (WikiPaintings) |
Pitäjänsuutari Joonas Gröndahl toimi suutarina Syrjäntaassa lähes kaksikymmentä vuotta, aina vuoteen 1828 asti. Näinä vuosina hän perusti perheen, kun vaimoksi löytyi puuseppä Werlinin tytär Leena Kaisa (s. 1800). Heidät vihittiin 1822, ja perheeseen syntyi poika Joonas samana vuonna. Vuonna 1828 Joonas ja Leena Kaisa muuttivat Rekolaan, Joonaksen kotitaloon Auttoisille. Joonas oli sisarusparvensa seitsemäs lapsi, ja isän jälkeen vanhin veli Kustaa (s. 1773) oli tullut Rekolan isännäksi. Hän kuitenkin luopui isännyydestä Joonaksen hyväksi. Vielä Rekolassakin Joonas oli pitäjänsuutari muutaman vuoden ajan.
Rekolassa Joonas ja Leena Kaisa saivat ainakin kuusi lasta, Kaisa Liisan (1820-1822), Joonaksen (s. 1822), Karoliina Loviisan (s. 1829), Retriikan (Fredrika, s. 1832), Eeva Kustaavan (s. 1837) ja Manta Sohvin (Amanda Sofia, s. 1840).
Joonas kuoli 73-vuotiaana Rekolan isäntänä vuonna 1860. Hänen vaimonsa Leena Kaisa Werlin (Verlin) taas eli varsin pitkään, hän ehti täyttää 95 vuotta ennen kuolemaansa 1895.
Näin siis suutari Joonas Gröndahlin elämänkulku. Mutta mitä kaikkea arkistoista löytyy hänen urastaan pitäjänsuutarina? Sitä sukuharrastaja metsästää ja kertoilee joissain myöhemmissä kirjoituksissa.
api
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti