Amalian tarina (osa 1/2): Räisälästä Padasjoelle

Tämä on Amalian tarina.

Amalia Starck syntyi Räisälässä vuonna 1841. Hänen isänsä Petter Starck oli ollut pappina monissa luovutetun alueen seurakunnissa ja viimeksi pitkään Räisälässä. Amalian äiti oli Carolina Elisabet Tapenius, Iitin kappalaisen tytär, joka oli todennäköisesti syntynyt Rautjärvellä, jossa isä oli pitkään pappina. Syntymätietoa ei voi kuitenkaan varmistaa, koska seurakunnan kirkonkirjat paloivat lähes täysin pappilan palossa 1856.

Räisälän kirkko elokuussa 1941.
SA kuva 37286.

Amalian häitä vietettiin kesäkuussa 1867 kotona Räisälän Ivaskassa, jossa oli kaksoishäät, koska myös nuorin sisaruksista, Olga Pauliina, meni samana päivänä miehelään. Päivä oli siis suuri juhlapäivä, mutta sitä varjosti monenlainen suru. Amalian ja Olgan isä, seurakunnan kappalainen, oli kuollut keväällä vain muutamaa kuukautta ennen tyttärien vihkimistä. Amalian sulhanen puolestaan oli leski, joka oli edellisen vuoden aikana saatellut hautaan ensimmäisen vaimonsa, tämän pappilassa asuneen äidin sekä perheen kaksi tytärtä. Leski-isällä oli vielä seitsemän lasta huollettavanaan.

Amalian tuore aviomies oli Padasjoen kirkkoherra Magnus Ingman, joka oli syntynyt 1819 Suonenjoella käräjätuomarin ja tämän vaimon poikana. Kirkkoherra oli tullut Padasjoen seurakuntaan Ristiinasta kuusi vuotta aikaisemmin, mutta oli sitä ennen työskennellyt useissa Savon ja luovutetun alueen seurakunnissa, mm. Räisälässä. Siellä hän oli jo tutustunut samassa seurakunnassa työskentelevään Amalian isään ja tämän perheeseen, mutta tuohon aikaan Magnuksen vanhimmat lapset syntyivät ja Amalia oli alle kymmenvuotias. Padasjoelle muutettaessa Magnus Ingmanilla oli vaimo Christina Antonetta Åberg ja kuusi lasta, joille syntyi Padasjoella vielä kolme sisarusta. 

Juuri Magnus Ingmanin nimi kiinnitti sukuharrastajan huomion ensimmäiseksi. Etsiessään sukulaisten nimiä Padasjoen kirkonkirjoista nälkävuodelta 1868, harrastajan silmät sattuivat tietoon, että seurakunnan kirkkoherra oli niin ikään menehtynyt kyseisen vuoden keväällä samoin kuin hänen vastasyntynyt tyttärensä Amalia. 

Äiti-Amaliasta tuli leski vain 26 vuoden ikäisenä. 10 kuukautta aikaisemmin hän oli avioitunut ja huhtikuussa 1968 synnyttänyt esikoistyttärensä, joka kastettiin äidin kaimaksi. Tyttö eli vain parisen viikkoa, ja viikko hänen jälkeensä kuoli lavantautiin Magnus Ingman. Isä ja tytär siunattiin haudan lepoon samana päivänä.

Amalia jäi aluksi asumaan Padasjoelle, ja hänestä tuli yksinhuoltaja edesmenneen miehensä seitsemälle lapselle. Heistä isot pojat asuivat ja kävivät koulua muualla, isän kaima Magnus pääsi ylioppilaaksi vain vuosi isän kuoleman jälkeen. Vielä vuonna 1870 Amalia sai järjestää yhdet hautajaiset, kun yksi pikkutytöistä kuoli. Silloin Amalia ei ollut vielä edes 30-vuotias.

1873 Amalia palasi synnyinseudulleen Räisälään, ja lapset muuttivat hänen mukanaan.

(Amalian tarina jatkuu osassa 2/2.)


*** *** *** ***

Vähän Amalian sukupuuta:

Amalia Natalia Alexandra Starck (s. 1841 Räisälä)
     isä pastori Petter David Starck (1795 Seiskari - 1867 Räisälä)
          isä tullipäällysmies Gustaf Vilhelm Starck ( - 1807 Räisälä)
          äiti Maria Kristina Hornborg (1765 Koivisto - 1839 Räisälä)
     äiti Carolina Elisabet Tapenius (1807 Rautjärvi? - 1890 Räisälä)
          isä pastori Carl Tapenius (1773 Jämsä - 1852 Iitti)
          äiti Hedvig Lovisa Westrin (1778 Suomenniemi - 1855 Iitti)

Magnus Ingman (1819 Suonenjoki - 1868 Padasjoki)
     isä tuomari Erik Johan Ingman (1779 Tukholma - 1823 Suonenjoki)
     äiti Agatha Lovisa Ahnger
1. vaimo Christina Antonetta Åberg (1829 Hamina - 1866 Padasjoki)


Lähteet:
     Seurakuntien kirkonkirjat: Iitti, Ristiina, Padasjoki, Räisälä, Suomenniemi, Suonenjoki.
     Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Magnus Ingman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15534>. Luettu 14.12.2014.
     Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852: Petter David Starck, Carl Tapenius, Erik Johan Ingman