Sen sijaan sukuharrastaja ei ole löytänyt varmoja viitteitä mestarin aikaisemmista vaiheista, sillä tuohon aikaan rippikirjoihin ei aina merkitty, mistä uudet tulokkaat olivat peräisin. Oliko hän pälkäneläinen poika, joka oli lähetetty muurarinoppiin ja joka oli ottanut käsityöläisnimekseen Häger? Pälkäneeltä löytyy yksi Tuomas Heikinpoika, joka on syntynyt sopivasti eli 1720. Vai oliko Tuomas Häger muuttanut pitäjään muurariksi aivan jostain muualta?
Hiljattain löysin SSS:n kirjastosta Teppo Karppisen kirjoittaman sukukirjan Tuomas Hägerin jälkipolvia. Pälkäneeltä maailmalle, kirkonrakentajista kenraaliin (2002), mutta ei ole hänkään löytänyt Tuomaan sukujuuria. Edellä mainittujen arvelujeni lisäksi Karppinen esittää, että Tuomas olisi saattanut olla armeijassa ja nimi sieltä peräisin. Tuomaksen vihkimerkinnässä hänen ammatikseen kirjattiin kuormastorenki tai kuormastorakuuna ("trossdrg."), mikä tuntuisi viittaavan joko sotapalvelukseen tai armeijassa työskentelyyn omassa ammatissa. Pikkuvihahan oli juuri taisteltu 1742-1743.
Museoviraston selvityksessä mainitaan turkulainen muurarimestari Askolin, joka rappasi ja valkaisi Pälkäneen kivikirkon seiniä 1746 eli samoihin aikoihin, kun Tuomas-muurari ilmestyi Laurilan taloon. Olisiko Askolin ollut Tuomaan oppimestari muurarin töissä ja tuonut oppipoikansa mukanaan Hämeeseen? Turun rippikirjat vaikuttavat näin ensi silmäyksellä aika työläiltä etsittäviksi, mutta ehkä sukuharrastaja joskus vielä metsästää muurari Askolinia sieltä ja sen mukana hänen oppipoikiaan.
Ammattinimityksiä Tuomas Hägerillä riitti, hän oli ilmeisen taitava käsityöläinen: muurarimestari, pitäjänmuurari, nikkari eli puuseppä sekä lasimestari. 1700-luvulla miesväki osasi rakentaa taloja ja pihapiirin talousrakennuksia omiksi kotitarpeiksi, mutta kun erikoisosaamista vaadittiin, oli mestarilla nähtävästi hyvä olla kaikenmoista rakennusalan taitoa.
Pälkäneellä Tuomas Häger avioitui Marketta Mikontyttären (s. 1719) kanssa 1745. Marketta oli Mälkilän kylän Kinnarlan talon tytär, joka jäi isästään Mikko Martinpojasta orvoksi aivan pienenä. Äiti Riitta Yrjöntytär avioitui uudelleen Mikko Heikinpojan kanssa, josta tuli uusi isäntä Kinnarlaan. Hänen jälkeensä Juho Mikonpojasta eli Marketan vanhemmasta veljestä tuli isäntä taloon. Kinnarlasta tuli myös Tuomas Hägerin ja Marketan perheen koti, josta käsin Tuomas harjoitti käsityöläisammattiaan lähipitäjissä.
 |
| Pälkäneen pitäjänkartta (osa) 1840-luvulta. (Kansallisarkisto) Mälkilän kylä vasemmalla, Mallasveden pohjoispuolella. |
Muurarimestarin ja Marketan perheeseen syntyi seitsemän lasta eli esikoinen Marketta Tuomaantytär Häger vuonna 1746 ja hänen jälkeensä Heikki 1748, Tuomas 1750, Johannes 1753, Matti 1755, Riitta 1756 ja Mikko 1759. Tuomaksen ja äiti-Marketan avioliitto päättyi 1769, kun Marketta kuoli kovaan kuumeeseen. Hänet haudattiin Pälkäneen kirkkoon.
Leskeksi jäätyään Tuomas Häger avioitui säätyläissuvun tyttären Beata Katarina Bergmanin kanssa. Beata Katarina oli Kangasalta kotoisin ja syntynyt 1740, joten hän oli miestään huomattavasti nuorempi. Tästä avioliitosta syntyi kuusi lasta, nuorin vuonna 1782, joten muurarimestari Hägerin esikoisella ja kuopuksella oli ikäeroa 36 vuotta. 13 lapsesta eli aikuisikään vain viisi, muista ei kukaan saavuttanut neljän vuoden ikää.
Muurari Tuomas Hägerillä oli lukuisia oppipoikia vuosien varrella. Jokainen hänen neljästä vävystään oli ollut hänellä muurarin opissa, mutta se on jo uuden tarinan aihe se.
apä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti