Asetuttuaan Janakkalan Uhkoilaan pitäjänsepäksi Kustaa Utter alkoi katsella emäntää talouteensa, jossa oli oppipoika tai useampi muonavahvuudessa. Kaukaa ei tarvinnut vaimoa hakea, sillä hän löytyi Hakoisten Hamppulasta. Hiskin mukaan vuonna 1758 vihittiin pitäjänseppä Kustaa Utter Uhkoilasta ja piika Anna Matintytär Hamppulasta, kumpikin Janakkalan seurakunnasta.
Mutta kuka oli Anna Matintytär? Ja oliko hän nimenomaan Matin tytär? Kustaa ja Anna saivat ainakin yhdeksän lasta. Kun lasten kastetietoja katselee, Annan patronyymi on milloin mitäkin: Vihittäessä Anna on Matintytär. Kirkonkirjoissa ensimmäisen ja yhdeksännen sekä kahden muun lapsen kastetiedoissa äitinä on Anna Matintytär. Siinä välissä Anna on merkitty Juhontyttäreksi kahden lapsen kastetiedoissa ja Antintyttäreksi kolmen lapsen tiedoissa. Jokaisessa rippikirjassa Anna on järjestelmällisesti Matintytär avioliiton alusta elämänsä loppuun (k. 1814).
Kustaan ja Annan häitten aikaan Hamppulan isäntäparina oli Antti Sipinpoika (s. 1698 rippikirjan mukaan) ja vaimonsa Peata (Beata) Juhontytär (s. 1713 rk mukaan). Heille on merkitty tytär Anna, jonka mainitaan avioituneen Uhkolaan. Varmasti on kyseessä sama Anna!
Antti Sipinpoika ja Peata Juhontytär ovat kuitenkin menneet naimisiin vasta vuonna 1747, kun Annamme oli jo 9-vuotias, joten tyttö ei ole tämän avioparin lapsi. Sekä Antti että Peata olivat jääneet leskiksi edellisten aviopuolisoiden kuoltua, joten kumman tytär Anna mahtoi olla?
Antti Sipinpoika oli avioitunut ensimmäisen kerran vuonna 1725 Anna Taavetintyttären kanssa. Rippikirjassa Antti Sipinpoika on merkitty vävyksi Uhkoilan ratsutilalle, joten Anna oli kaiketi rusthollari Taavetin tytär. Antille ja Annalle syntyy lukuisia lapsia, mutta Annaa heidän joukossaan ei ole. Rippikirjoissa Annan syntymävuodeksi on kirjattu 1738. Tuona vuonna Antin ja Anna Taavetintyttären perheeseen on syntynyt tytär Liisa (Elisabet) Hiskin mukaan. Jos tuo tytär on sen jälkeen kulkenut nimellä Anna, siinä voisi olla etsimämme Anna.
Mutta on toinenkin mahdollisuus. Peata Juhontytär oli aikaisemmin avioitunut Janakkalan Hyvikkälässä Matti Juhonpojan kanssa. Hiskin mukaan heille syntyi tytär Maria vuonna 1736. Jos heille syntyi toinen lapsi pari vuotta myöhemmin, hän saattaisi olla Anna Matintytär. Annaa ei löydy Janakkalan tai lähipitäjien kastettujen luettelosta vuodelta 1738 kummankaan pariskunnan lapsena, ja rippikirjoihin hän ilmestyy ensimmäisen kerran Hamppulassa 15-vuotiaana rippikoulun käyneenä.
Annan syntyperä jää toistaiseksi epävarmaksi, mutta sukuharrastaja on taipuvainen ajattelemaan, että hän oli Beatan ja Matin lapsi ja kantoi rippikirjoissa isännimeään, mutta kastekirjoissa hänet oli toisinaan merkitty isäpuolensa Antin tyttäreksi.
Kustaa Utter perheineen asui pitkään Uhkoilassa, missä hän välillä piti kestikievariakin. Sen kunniaksi kuvassa ruotsalaisen Fritz von Dardelin (1817-1901) maalaus Kestikievarin piha Hallandissa (1863). (Nordiska museet via Wikimedia.)
mmä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti