Tauon jälkeen sukuharrastaja on taas ottanut kynän kät... ei kun koneen näppeihinsä, ja tuloksena on uusi jakso Oton ja Iidan sukua. Tällä kertaa harrastaja ihmettelee, minne esiserkun ikävuosista yhtäkkiä hupenee seitsemän vuotta ja miten samassa rytinässä syntymäpaikkakin siirtyy peninkulman etelämmäksi toisen seurakunnan puolelle. Kas näin se kävi:
Juha Kallenpoika syntyi maaliskuussa vuonna 1814 Janakkalassa Sauvalan kylässä torpparin poikana. Hän oli juuri täyttänyt seitsemän vuotta, kun hänen isänsä kuoli vain 35-vuotiaana ja äiti jäi kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Äiti koetti kuitenkin antaa vanhimmalle elossa olevalle lapselleen hyvät lähtökohdat elämälle: muutaman vuoden kuluttua Juha lähetettiin Lopen Ourajoelle pitäjänräätäli Johan Flinkenbergin oppipojaksi.
Räätälin opissa kului reilut puoli vuosikymmentä, ja niiden jälkeen Juho muutti Ourajoelta ensin kirkonkylään ja sitten Pilpalaan. Vuodet vierivät, Juho vaihtoi talosta toiseen rengin töissä, eikä ole tietoa siitä, räätälöikö hän renkinä ollessaan vai uurastiko moninaisissa maatalon töissä.
Kun kiertolaisen elämää oli kestänyt 15 vuotta, yhden muuton yhteydessä Juho Kallenpojan syntymäajaksi olikin merkitty tammikuu 1821 eli hän oli yhtäkkiä nuorentunut yli kuusi vuotta. Lisäksi hänen syntymäpaikakseen kirjoitettiin Sajaniemi Lopella Janakkalan Sauvalan sijasta. Oliko kyseessä edes sama mies vai kaksi eri Juho Kallenpoikaa?
Tarkempi rippikirjojen silmäily osoittaa, että yhdessä Juhan renkipaikassa oli Kalle Kustaa -niminen renki, joka oli syntynyt tammikuussa 1821 Sajaniemessä. Juhalla oli oma alkuperäinen syntymäaikansa siinä yläpuolella. Kun Juha muutti siitä sitten toiseen taloon, hänet oli merkitty syntyneeksi samana päivänä kuin Kalle Kustaa. Melko pian kumpikin meni tahoillaan naimisiin ja jatkoi elämäänsä päivälleen samanikäisinä ja samassa kylässä syntyneinä. Lopen synyneiden luettelosta löytyy Kalle Kustaa, mutta ei yhtään samoihin aikoihin syntynyttä Juha Kallenpoikaa.
Kun Juha 36 vuoden kypsässä iässä vei vihille Matleena Antintyttären (s. 1822), Pilpalan Hyrryn talon tyttären, hän oli virallisesti alle 30-vuotias loppilaissyntyinen mies. Vähän ennen naimisiin menoaan hän oli työssä Pilpalan sahalla ja hänelle ilmestyi sukunimeksi Nyman.
Juha Kallenpoika syntyi maaliskuussa vuonna 1814 Janakkalassa Sauvalan kylässä torpparin poikana. Hän oli juuri täyttänyt seitsemän vuotta, kun hänen isänsä kuoli vain 35-vuotiaana ja äiti jäi kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Äiti koetti kuitenkin antaa vanhimmalle elossa olevalle lapselleen hyvät lähtökohdat elämälle: muutaman vuoden kuluttua Juha lähetettiin Lopen Ourajoelle pitäjänräätäli Johan Flinkenbergin oppipojaksi.
Räätälin opissa kului reilut puoli vuosikymmentä, ja niiden jälkeen Juho muutti Ourajoelta ensin kirkonkylään ja sitten Pilpalaan. Vuodet vierivät, Juho vaihtoi talosta toiseen rengin töissä, eikä ole tietoa siitä, räätälöikö hän renkinä ollessaan vai uurastiko moninaisissa maatalon töissä.
Kun kiertolaisen elämää oli kestänyt 15 vuotta, yhden muuton yhteydessä Juho Kallenpojan syntymäajaksi olikin merkitty tammikuu 1821 eli hän oli yhtäkkiä nuorentunut yli kuusi vuotta. Lisäksi hänen syntymäpaikakseen kirjoitettiin Sajaniemi Lopella Janakkalan Sauvalan sijasta. Oliko kyseessä edes sama mies vai kaksi eri Juho Kallenpoikaa?
Tarkempi rippikirjojen silmäily osoittaa, että yhdessä Juhan renkipaikassa oli Kalle Kustaa -niminen renki, joka oli syntynyt tammikuussa 1821 Sajaniemessä. Juhalla oli oma alkuperäinen syntymäaikansa siinä yläpuolella. Kun Juha muutti siitä sitten toiseen taloon, hänet oli merkitty syntyneeksi samana päivänä kuin Kalle Kustaa. Melko pian kumpikin meni tahoillaan naimisiin ja jatkoi elämäänsä päivälleen samanikäisinä ja samassa kylässä syntyneinä. Lopen synyneiden luettelosta löytyy Kalle Kustaa, mutta ei yhtään samoihin aikoihin syntynyttä Juha Kallenpoikaa.
Kun Juha 36 vuoden kypsässä iässä vei vihille Matleena Antintyttären (s. 1822), Pilpalan Hyrryn talon tyttären, hän oli virallisesti alle 30-vuotias loppilaissyntyinen mies. Vähän ennen naimisiin menoaan hän oli työssä Pilpalan sahalla ja hänelle ilmestyi sukunimeksi Nyman.
Sukua harrastavat oppivat olemaan valppaina seurakuntien rippikirjojen kanssa. Kun tietoja aikoinaan kopioitiin sivulta toiselle muuttojen yhteydessä, oli pelkästään inhimillistä, ja siksi mahdollista ja tavallistakin, että virheitä tuli. Siitä syystä saattoi syntymäpäivä tai -vuosi, etunimi tai isännimi, muuttua vuosien varrella. Useimmiten muutokset olivat varsin vähäisiä, mutta joskus ero oli tuntuva.
Kuva: Räätälin työhuone tuntemattoman taiteilijan kuvaamana (1780). (Google Art Project, Wikimedia)
mmä
Kuva: Räätälin työhuone tuntemattoman taiteilijan kuvaamana (1780). (Google Art Project, Wikimedia)
mmä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti