A niin kuin August Fredrik Granfelt

Uuden vuoden lupauksen mukaisesti Oton ja Iidan sukua siirtyy aakkostarinoihin täksi kevääksi, vaikka saattaa muitakin juttuja ilmestyä välillä.

Sukuharrastajan esisukulainen muutti Janakkalasta Hausjärvelle Ryttylän kartanon palvelusväkeen 1850-luvulla. Siihen aikaan kartanonherrana, Ryttylän patruunana, oli ylijahtimestari August Fredrik Granfelt vanhempi (1780-1863). Hänen isänsä oli palvellut majurina armeijassa aina siihen asti. kun oli ottanut eron sieltä ja asettunut hankkimaansa Lastusten taloon Lempäälässä. Poika August Fredrik puolestaan merkittiin sotilasrulliin jo kaksivuotiaana, hän sai kersantin arvon henkirakuunoissa, ja seuraavana vuonna hänet ylennettiin kornetiksi. Ilmeisesti Ruotsin armeijassa oli ainakin aatelisten vanhempien mahdollista huolehtia siitä, että poikalapsilla oli työpaikka odottamassa kuningaskunnan puolustustehtävissä.

Suomen sodassa 1808-1809 August Fredrik Granfelt palveli luutnanttina Porin rykmentissä. Heti rauhan tultua hän solmi avioliiton Lempäälässä kuninkaallisen rahastonhoitajan tyttären, Magdalena Elisabeth af Enehjelmin, kanssa (1777-1851). Nuori pari asui Lempäälässä pari ensimmäistä vuotta ja odotti jännittyneenä, mitä tapahtuisi upseerismiehen uralle nyt, kun valtakunnan isäntä oli vaihtunut. Vuonna 1810 odotus päättyi: keisarillinen manifesti määräsi Suomen ruotujakoisen armeijan hajotettavaksi 50 vuodeksi, mutta Suomen vanhan armeijan upseereille taattiin entiset edut, virkatalot ja rahapalkka, heidän kuolinpäiväänsä saakka. Vielä samana vuonna luutnantti Granfelt otti eron armeijasta, sai ylijahtimestarin arvon ja asettui seuraavana vuonna perheineen Hausjärvelle Ryttylän kartanoon, jonka hänen isänsä oli aiemmin ostanut. August Fredrik Granfelt oli kartanon tilanomistajana yli viisikymmentä vuotta, aina vuonna 1863 tapahtuneeseen kuolemaansa asti.

Ryttylän kartanon päärakennus 1900-luvun alussa.
Erik Ekelundin teoksessa Tavaststjerna och hans diktning
(SLS 1950, Wikimedia)

Ylijahtimestarin aikana jo ennestäänkin suuri Ryttylän kartano laajeni huomattavasti uusien ostojen kautta. Hänen jälkeensä omistus siirtyi vanhimmalle pojalle, tuomari Carl Gustaf Adolf Granfeltille (1811-1874), jonka perustamasta oluttehtaasta oli jo aiemmin puhetta.

Lähteinä sukuharrastajalla on ollut Hausjärven seurakunnan kirkonkirjat sekä Sakari Kuusi: Aksel August Granfelt. Elämä ja toiminta. Helsinki: Otava 1946.

Ryttylän kartanon historiasta on asiaa lyhyesti Häme-Wikissä sekä tilan ydinalueen nykyisen omistajan, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, sivustolla.