C niin kuin Carl Aaprahaminpoika ja kaikki hänen lapsensa

Sukuharrastaja ei malta olla palaamatta Lammin Koivukehän talon väkeen. Tällä kerralla vuorossa on Beata Caisa Tuomaantyttären mies Carl eli suomalaisittain Kalle Aaprahaminpoika. Viimeiset tutkailut ovat nostaneet mieleen uuden pulman: oliko Beata Caisan miehellä muitakin lapsia kuin heidän yhteisensä?

Puuseppä Helbergin lapset.
Carl Larsson 1906. (Wikipaintings)

Kallen ja Beata Caisan ensimmäinen lapsi Otto syntyi syksyllä 1788. Sitten näyttäisi siltä, että heidän seuraava lapsensa, Maria Marketta, syntyy vasta 1792. Siinä välissä Kallelle syntyi kuitenkin poika Kustaa vuonna 1790, mutta äidiksi on merkitty Leena Matintytär; syntymäpaikka on sama Koivukehä, missä Kalle ja Beata asuivat perheineen. 

Ja Koivukehässä tosiaan asui Leena Matintytärkin siihen aikaan. Talo oli jaettu kahteen osaan, ja toista osaa isännöi Matti Juhonpoika. Juuri hänen tyttärensä Leena oli. 

Sukuharrastaja on kuitenkin kovasti epäileväinen Kustaan äidin suhteen ja arvelee kirjurin virhettä kastettujen luettelossa ja Beata Caisaa oikeaksi äidiksi. Tärkeänä syynä epäilyksille on yksi Kustaa-pojan kummeista eli Anna Reetta Tuomaantytär, Beatalla kun oli senniminen sisko. Olisivatko vanhemmat kutsuneet kummiksi juuri Beatan siskon, jos lapsi olisi syntynyt Kallen ja Leenan suhteesta? Kirkonkirjoista ei myöskään löydy mainintaa lapsen aviottomasta syntyperästä. Harrastaja on aikaisemminkin pähkäillyt Lammin kastekirjan merkintöjen kanssa juuri samoilta ajoilta, vaikkakin ihan eri suvun yhteydessä. 

Kallen ja Beata Caisan pikkuiset pojat kuolivat kumpikin vuonna 1791, 3-vuotias Otto hinkuyskään ja vuoden vanha Kustaa tautiin, jolle pappi on antanut ruotsinkielisen nimen "svullnad" ("turvotus" tai "ajos, paise"). Heitä ei oltu ehditty vielä merkitä lastenkirjaan. Ehkä aivan pieniä ei sinne Lammilla merkittykään, koska todennäköisyys heidän menehtymiseensä ensimmäisten elinvuosien aikana oli niin suuri?

Puuseppä ja muurimestari Kalle Aaprahaminpoika itse kuoli Koivukehässä vuonna 1815 kovaan kuumeeseen. Beata Caisa eli sen jälkeen vielä pitkään leskenä ja kuoli vanhuuteen 1849 (rippikirjan mukaan). Silloin hän asui poikansa Antin perheen luona Ylännäisten Eskolassa. Mielenkiintoista on, että Beata Caisan pojille on kaikille ilmestynyt joskus 1820-30-luvuilla sukunimi Aspegrén. Oliko se jo Kallen käsityöläisnimenä, vaikkei sitä kirkonkirjoista löydykään? Siinäpä vielä tutkailtavaa.

apä