Beata Caisa oli oikeastaan Beata Catharina, se oli hänen kirkonkirjanimensä silloin, kun Lammin seurakunnan pappi kirjoitti sen kirjansa sivulle kasteen jälkeen. Sukuharrastaja osaa vain aavistella, millä nimellä häntä suomenkielisessä käsityöläisperheessä kutsuttiin. Toinen nimi oli luultavasti Kaisa, ellei sitten Katri, mutta oliko ensimmäinen Peatta tai Peeta vai olisiko ollut jotain tänä päivänäkin tavattavaa?
Tyttönen joka tapauksessa syntyi Lammin kirkonkylässä vuonna 1769 perheensä esikoisena, vaikka lastenkirja myöhemmin väittää, että vuosi olisi ollut 1770, mikä vuosiluku sitten toistuu siitä eteenpäin. Beata Caisan isä oli Pälkäneeltä Lammille muuttanut muurimestari ja nikkari Tuomas Häggren, kirkonrakentajanakin tunnettu, ja äiti muurimestarin tytär Marketta Häger, syntyisin Pälkäneeltä.
Beata Caisa kasvoi vanhempiensa kodissa 18-vuotiaaksi. Perhe asui silloin Kataloisten Laurilassa, ja Beatan viimeinen ehtoollismerkintä ajoittuu toukokuulle 1787. Sitten Beata Caisa katoaa rippikirjasta Laurilan sivulta kuin tuhka tuuleen, ja kun siihen aikaan ei Lammilla tavattu merkitä kirjoihin, minne katoava muutti, sukuharrastaja on ymmällään, minne päin kääntyä.
Hiskistä pitää ensimmäisenä etsiä apua. Löytyykö sopivaa Beataa tai Caisaa tai Catharinaa, joka olisi vihitty lähivuosina, patronyymillä tai ilman, isän sukunimellä tai ilman? Ei löydy. Entäpä lähipitäjistä, sillä tokkopa 1700-luvulla nikkarin tyttöä olisi naitettu toiselle puolen Suomea? Ei löydy, ei. Sen sijaan mahdollisten syntyneiden lasten äitiä etsittäessä onni on myötä ja löytyy hyvinkin sopiva Beata Tuomaantytär, välillä Caisan kanssa ja välillä ilman, joka on saanut Oton vuonna 1788, Maria Marketan 1792, Antin 1797, Riston 1801, Vilhelmin 1803 ja Kalle Kustaan 1807. Lasten isä on Kalle Aaprahaminpoika ja kotipaikkana Koivukehä. Näin siis Hiskin mukaan. Lammin kirkonkirjat vahvistavat lapsien syntyneen ja osan merkityn lastenkirjoihin. Lisäksi sieltä löytyy vielä 1794 syntynyt Ismael.
Ja kappas! Kun sukuharrastaja katsoo terävämmällä katseella sitä Beata Caisan katoamista Kataloisten Laurilasta, eikös siellä muurimestari Häggrenin taloudessa ole muuan Kalle Aaprahaminpoikakin ja eikös hänkin häviä sieltä tuntemattomuuteen melkein samoihin aikoihin. Koivukehän talon Aaprahami-isännällä taas on Kalle-niminen poika (s. 1760), jolle ilmestyy juuri vuonna 1787 vaimoksi muuan Beata Tuomaantytär (s. 1770). Myöhemmissä rippikirjoissa Kallen ammatiksi mainitaan puuseppä ja pitäjänpuuseppä, jossain muurimestarikin. Sekin sopii kuvioon oikein hyvin, eiköhän vain hän ollut muurimestari ja puuseppä Häggrenin oppipoikana Laurilassa, kun hänen ja Beata Caisan polut kohtasivat.
Mutta missä on tieto Beata Caisan ja Kallen avioliitosta, sillä kaikesta päättäen sellainen kuitenkin ihan säädyllisesti solmittiin?
Älköönkä ikinä lopetettako Hiskiä, sillä kadonneiden etsimisessä sen hakutoiminto on kuitenkin paras ajan- ja työnsäästäjä, mikä sukuharrastajalla on käytössään! Linkki Hiskiin löytyy oikeanpuoleisesta palkista.
Kuvassa aurinkoisen pakkaspäivän kunniaksi Eero Järnefeltin Talviaurinko, n. 1900 (Wikimedia).
apä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti