Onnea Suomi! - Hämeen Sanomat itsenäisyysäänestyksestä 1917

Tämän vuoden helmikuussa Digi-Kansalliskirjasto avasi digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet kaikille luettavaksi vuoteen 1920 asti, kun aikaisemmin niitä oli ollut katsottavissa vain vuoden 1910 loppuun. Sukuharrastaja ryhtyy selailemaan kuukausittain vanhoja lehtijuttuja 100 vuoden takaa, lähinnä Hämeestä ja omiin sukujuuriinsa liittyvistä pitäjistä, mutta miksei yleisemminkin.

Suomen ensimmäinen lippu keväällä 1918 (Wikipedia)

Lauantaina joulukuun 8. päivänä 1917 uutisoi Hämeen Sanomat no 123 Suomen itsenäisyyden julistuksesta seuraavasti:

Suomen itsenäisyys ja sen tunnustaminen 

Eduskunta hyväksynyt riippumattoman tasavallan periaatteen ja hallituksen toimenpiteet valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi saattamiseksi. 

Eduskunnan torstaisessa [6.12.] täysi-istunnossa luki puhemies eduskunnan kaikkien porvarillisten ryhmäin puheenjohtajain allekirjoittaman, hänelle lähetyn seuraavan kirjelmän: 

Sen johdosta, että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, jota on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeellisiksi ilmoittanut.

Edelleen lehti kirjoittaa Kullervo Mannerin (sd) vastaehdotuksesta, jonka mukaan Suomen riippumattomuudesta on sovittava yhdessä Venäjän kanssa solmittavalla sopimuksella. Sopimusehdotuksen tekisi neuvottelukunta, jossa olisi yhtä monta Suomen ja Venäjän edustajaa. Ehdotus olisi alistettava kummankin valtion valtioelinten hyväksyttäväksi. Lehti jatkaa:

Tämän jälkeen toimitettiin äänestys tehdyistä ehdotuksista. 100 äänellä 88 ääntä vastaan teki eduskunta edellisen ehdotuksen mukaisen päätöksen. Tätä päätöstä vastaan panivat sos. dem. ryhmän edustajat Salin, Walpas-Hänninen, Häkkinen, y.m. vastalauseen.

Samoihin aikoihin itsenäisyyden kanssa Suomi sai ensimmäisen oman lippunsa eli yllä olevan punakeltaisen leijonalipun, jota käytettiin uuden maan lippuna tammikuusta toukokuuhun 1918.

Itsenäiseksi julistautuneessa Suomessa oli ankara elintarvikepula. Maailmansodan takia rahtilaivoja ei saapunut Suomen satamiin eikä Euroopasta ollut apua odotettavissa. Venäjän olot olivat pitkään olleet myllerryksissä niin vallankumousten kuin sodankin takia, joten viljakuljetuksia oli sieltäkin tullut harvakseltaan. Pula näkyi myös 8.12.1917 Hämeen Sanomien uutisissa ja ilmoituksissa:

"H[ämeen]:linnan elintarvelautakunta on päättänyt ottaa lihan jakelun kaupungissa huostaansa. --- Kaupungissa on lihapula viime aikoina ollut varsin tuntuva."

Hämeenlinnan maalaiskunnan kuntakokouksessa seuraavana päivänä "Esitetään kunnan työttömien vaatimus saada kunnalta hätäaputöitä".

Vanajan kunnan kuntakokouksessa "työväestön taholta tulleen vaatimuksen johdosta päätetään mahdollisista toimenpiteistä hätäaputöiden järjestämiseksi."

"--- huutokaupalla myydään Tammelan Meijeri O. Y. navetasta ruuan puutteen takia 67 sikaa".

"Olisiko yhtään niin varakasta ihmistä, joka voisi auttaa KÖYHÄÄ LESKEÄ pienellä rahalahjalla nimim. "köyhä leski." Lopen postitoimisto."

Kaksi vuotta sitten kirjoitin Suomen itsenäisyydestä näin.