Leikkeitä Hämeen lehdistä maaliskuulta 1919

Sukuharrastaja tai ainakin harrastajan blogi on nukkunut talvihorrosta pitkälle toista vuotta, mutta nyt kevätaurinko on alkanut herätellä Oton ja Iidan sukua uusiin juttuihin. Tätä edeltävästä kirjoituksesta piti alkaman uusi aika, jolloin kuukausittain selailtaisiin sata vuotta vanhoja Hämeen lehtiä, vaan eipä sitten alkanutkaan. Sukuharrastus on kuitenkin jatkunut, jopa matkoilla vähän kauemmas, mutta siitä toisella kertaa. 

Aloitetaan nyt luvatuilla lehdillä. Harrastaja selaili 28.-29.3.1919 ilmestyneitä lehtiä ja poimi sieltä seuraavanlaisia paikallisia ja yleisiä uutisia, joissa numero toisensa jälkeen näkyi vielä kaikuja sisällissodasta, elintarvikepulasta sekä Virossa käytävästä sodasta, Suomen ja maailman politiikkaa unohtamatta.

Hämeen Sanomissa seurattiin joka numerossa Viron itsenäisyystaistelun vaiheita. Alkuvuodesta oli rekrytoitu suomalaisia vapaaehtoisia Viroa auttamaan, nyt uutisoitiin, että Tanskasta oli lähtenyt 300 vapaaehtoisen joukko Suomeen, josta he siirtyisivät Tallinnaan. Lehdessä mainittiin kuuden suomalaisen haavoittuneen Virossa, heidän joukossaan Matti Hirvelä Hauholta, Evert Zetterman Sääksmäeltä ja Lauri Ajo Toijalasta.

Lahdessa vesikauhuinen koira puri kolmea ihmistä, ja seuraavana päivänä he matkustivat Helsinkiin Pasteur-laitokseen, arvatenkin saadakseen Louis Pasteurin kehittämän rabies-rokotuksen. (Hämeen Sanomat & Hämeen Kansa) [Netistä löytyy tieto, että mainittu laitos perustettiin vuonna 1916, mitä ennen suomalaiset vesikauhuisen eläimen puremaksi joutuneet vietiin Pietariin ja sitä ennen Berliiniin ja Pariisiin asti.]

Impilahtelainen maanviljelijä M. V. Hodijeff etsi ilmoituksella perheetöntä pehtoria: "Työhön osaa-ottava ammattikykyinen hämäläinen maanviljelyspehtoori saa paikan panemaan kuntoon keskikokoista maanviljelystilaa Raja-Karjalassa. Pehtoorin on itse otettava osaa työhön sekä osattava oikein johtaa työväkeä. Mieluummin perheetön..." (Hämeen Sanomat)

Eri lehdissä julkaistiin vielä vuoden 1919 puolella kuolinilmoituksia sisällissodassa kuolleista. Ehkä joidenkin kohtalo selvisi vasta kuukausien kuluttua sodan päättymisestä. Yksi ilmoituksista oli Hämeen Kansassa, äiti ja sisko surivat 23-vuotiaana kuollutta Osk. Nikolaita, joka oli ammuttu 4.5.1918 Hämeenlinnan vankileirillä.

Maanvuokr. liiton sihteeri Kaarlo Harvala Helsingista ilmoitti torppareille ja mäkitupalaisille antavansa neuvoja ja ohjeita vuokratilain lunastamisessa ja kaikissa vuokra-asioissa kirjeellisesti, palkkiota vastaan. (Hämeen Kansa)

Helsingin suomalaisten kansakoulujen hiihtokilpailut 27.2.1915

Hausjärven Arolammin kansakoululaisten hiihtokilpailuissa olivat lajeina hiihto-, mäenlasku- ja potkukelkkakilpailu. (Riihimäen Sanomat) 

Riihimäen Sanomat uutisoi kuntakokouksesta, jossa oli päätetty laittaa sähkövalaistus Riihimäelle eli seuraavana kesänä kylän kadut saisivat 150 sähkölamppua. "Tämä onkin hyvin tarpeellinen toimenpide pimeällä paikkakunnallamme." Tuohon aikaan Riihimäki oli Hausjärveen kuuluva taajaväkinen yhdyskunta, jolla oli oma kuntakokous. Kokous päätti kantaa 50 penniä veroäyriä jokaiselta asukkaalta yhdyskunnan kuluihin.

Riihimäen Pakkotyölaitos etsi palvelukseensa tottunutta pesijätärtä "sairaalaan valvomaan vaatteiden pesijänä toimivien vankien työtä ja on hänen itsensä myös otettava osaa työhön. Palkkaa on toimesta 100 mk. työstä sekä vapaa ruoka ja asunto." (Riihimäen Sanomat) [Sisällissodan jälkeen toimi Riihimäellä varuskunnan alueella vankileiri, joka lakkautettiin lokakuussa 1918. Sen korvasi pakkotyölaitos, joka puolestaan lakkautettiin 1921. (Wikipedia)]

Lähteet:
Hämeen Kansa 28.3.1919 (lehti alkoi ilmestyä 10.1.1919)
Hämeen Sanomat 28.3.1919 (lehti alkoi ilmestyä v. 1878)
Riihimäen Sanomat 29.3.1919 (lehti alkoi ilmestyä 11.7.1914 ja oli Riihimäen 
          ja Hyvinkään seutujen paikallislehti)
Kuva: Suomen Urheilulehti 4.3.1915 (Hiihtonumero 2015)