Tuomas Häggren ja Lammin kirkon kellotapuli

Lammi on yksi Hämeen vanhimpia hallintopitäjiä, ensimmäinen maininta siitä löytyy asiakirjoista vuodelta 1374.[1] Seurakunta ja kirkkokin ovat vanhoja. Lammin nykyinen harmaakivikirkko rakennettiin kirkonkylän keskustaan. Suuri Savontie kulki kirkon ohi ja yhtyi sen eteläpuolella Yliseen Viipurintiehen, jota pitkin kuljettiin niin Viipurin suuntaan kuin Hämeenlinnaankin sekä Tammerkosken kautta Satakuntaan.[2]

Vaikka kirkon urkulehteriin on maalattu vuosiluku 1444, tutkijat nykyisin arvelevat kirkon rakennetun joskus vuosien 1490-1510 välimailla. Oletusten mukaan pitäjässä on ollut kivikirkkoa ennen kaksikin varhaisempaa kirkkoa, jotka olivat todennäköisesti puisia.

Maija-Leena Autio on kirjoittanut Lammin kirkon 1700-luvun korjauksista seuraavaa: 

"Suurempi korjaus kirkossa aloitettiin vuonna 1768. Kellotapuli oli palanut aiemmin 1700-luvulla ja vuonna 1772 alkoi hanke uuden rakentamiseksi. Päämestarina tapulin rakentamisessa oli seppä Martti Jaakonpoika. Monitoiminen mies, maalari, puuseppä ja mestari katontervauksessa teki tapuliin myös kellon, jossa oli neljä viisaritaulua. Kelloa täytyi korjata vasta vuonna 1806. Kellotapulia oli rakentamassa pitäjän puuseppä muurarimestari Tuomas Häggren. Kirkon vesi- ja välikatto saatiin korjattua ja kellotapuli rakennettua vuoteen 1777 mennessä. Tuomas Häggren oli rakennusmestarina taas, kun kirkkoon tehtiin lehterit vuosina 1783-1784 ja myöhemmin uusi lattia."[1] (Lihavointi sukuharrastajan.)

Kirkon suuret korjaustyöt alkoivat siis heti kohta Tuomas Häggrenin muuttaessa muurarimestariksi Lammille. Vasta avioituneella mestarilla riitti töitä, ja perhe asusti kirkonkylässä vuoteen 1783 asti. Silloin Häggren muutti perheineen Kataloisten Laurilaan. Hän jatkoi puusepän ja muurarin töitä, muuton aikaanhan ajoittuu myös kirkon lehterien eli sisäparvekkeiden rakentaminen.

Tuomas Häggren ja Marketta Häger saivat kahdeksan lasta. Heistä syntyivät kirkonkylässä asuttaessa Beata Kaisa 1769, Anna Reetta 1772, Vilhelmi 1774, Riikka 1778 ja Otto 1780. Eenokki, Topias ja Maija Stiina syntyivät Laurilaan muuton jälkeen. Tuomas Häggren kuoli 1805 ja hänen vaimonsa 1814.

Lammin kirkosta ja sen kellotapulista vielä sen verran, että kirkko poltettiin 1918 sisällissodassa ja sen silloin puinen sisäosa tuhoutui täysin. Vain harmaakiviseinät jäivät jäljelle. Myös kellotapuli tuhoutui. Häme-Wikissä on kuva Lammin kirkosta vuodelta 1905, siinä näkyy vanha kellotapulikin. Kun uusi kellotapuli rakennettiin, se tehtiin vanhan mallin mukaiseksi, mutta alaosan tekemiseen käytettiin puun sijaan kiveä.

Nykyisin Lammi on osa Hämeenlinnan kaupunkia.


[1] Maija-Leena Autio (2001): Muutos Lammin kirkon interiöörissä 1918-1920. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto. Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Taidehistoria.

[2] Lammin keskiaikaiset kartanot ja kirkko. Museovirasto: RKY. 2009.

apä