Wikipedian mukaan hakkapeliitat olivat suomalaisia ratsumiehiä, jotka taistelivat 30-vuotisessa sodassa Ruotsin kuninkaan joukoissa. 30-vuotista sotaa käytiin 1618-1648 etupäässä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aluueella. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana katolisten ja protestanttien välillä, mutta laajeni yleiseurooppalaiseksi sodaksi, jossa vallanhaluiset hallitsijat näkivät tilaisuutensa vahvistaa omaa valtaansa ja laajentaa oman maansa alueita. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf liittyi sotaan 1630. Sitä ennen hakkapeliittoja käytettiin Puolan sodassa, jota käytiin 1600-1629.
Hakkapeliittatapahtuma Tammelassa 2006 Kuva: Heidi Cavén (Wikimedia) |
Kalevi Vuorelan kirjoittama Virmailan suku, I osa[*], kertoo suvun kantaisästä Heikki Pietarinpojasta, joka oli hakkapeliitta. Heikki Pietarinpoika syntyi n. 1586 Padasjoella ja hänestä tuli Virmailan ratsutilan omistaja 1613. Isänsä tapaan poika oli sotilas, joka itse taisteli kuninkaan joukoissa sen sijaan, että olisi palkannut ja varustanut ratsumieheksi jonkun muun miehen. Sukukirjan mukaan Virmailan isäntä ehti sotia
Venäjällä: "Samana vuonna [1613] hänet tavataan ratsumiehenä Henrik Maununpoika Spåran lipullisessa... --- Lippukuntansa mukana Heikki Pietarinpoika nähtävästi osallistui Venäjän sotaretkeen, joka 1614 johti Novgorodin rajoille ja seuraavana vuonna Pihkovan piiritykseen. Vuonna 1617 se päättyi Stolbovan rauhaan, jossa Ruotsi sai Venäjältä Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan."
Baltiassa: "Vuonna 1621 seurasi Puolan sota, jonka aikana mm. Riika valloitettiin piirityksen jälkeen. Tähän sotaan Hämeen ratsumiehet kuljetettiin etupäässä laivoilla Suomenlahden ylitse. Eräät joukot joutuivat kiertämään Viipurin ja Nevan kautta Tallinnaan. Vuonna 1628 Heikki Pietarinpoika oli mukana Fabian Wrangelin joukoissa... --- Tämä joukko oli 1628 sijoitettu Baltiaan. Kun Altmarkin välirauha solmittiin 1629, suomalainen ratsuväki palasi kotimaahan."
Saksassa: "Jo 1630 alkoi kuitenkin Saksan sotaretki, johon Heikki Pietarinpoika osallistui Henrik Sigfridinpoika Silfverbögelin ratsujoukon mukana. --- Heikki Pietarinpoika itse yleni - viimeistään 1635 - korpraaliksi ja siten n. 50 miehen esimieheksi. --- ... osallistui Breitenfeldin taisteluun 1631, ratsasti sitten Reininmaalle ja sieltä Baijeriin, missä keväällä 1632 käytiin Lech-virran taistelu. --- ... lähellä Nürnbergiä, sitten kohtalokas Lützenin taistelu 6.11.1632, jossa Kustaa II Aadolf sai surmansa. --- ... Oldendorfin taistelu kesällä 1633, sitten taisteltiin espanjalaisia vastaan Hollannissa. Vielä 1634 sotajoukko taisteli Saksanmaalla..."
Kunnes vihdoin palasi kotiin Padasjoelle. "1635 myös Heikki Pietarinpoika pääsi palaamaan kotiin. Tämä merkitsi hänelle yli 20 vuoden ratsupalveluksen päättymistä."Virmailan kirjan mukaan Heikki Pietarinpojan arvioidaan avioituneen samoihin aikoihin, kun hänestä tuli Virmailan isäntä ja hän lähti Venäjälle ratsumiehenä eli n. 1613. Puoliso oli Brita Hannuntytär (s. 1590). Heille syntyi ainakin viisi lasta, joista vanhin poika jatkoi ratsupalvelusta 30-vuotisess sodassa isänsä jälkeen ja toiseksi vanhimmasta tuli Virmailan isäntä isän vetäytyessä eläkkeelle. Heikki Pietarinpoika kuoli vuoden 1665 lopussa tai seuraavan vuoden alussa.
[*] Kalevi Vuorela (2001). Virmailan suku, I osa. (Toinen, lisätty painos). Wirmailan rusthollin sukuyhdistys r.y. Padasjoki.
amä/api
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti