lauantai 9. helmikuuta 2013

Herniäisen kartano

Vanajaveden kartta 1899 (Kansallisarkisto)
Hurttalan kylä on oikean alaneljänneksen keskipaikkeilla
järven länsirannalla.
(Linkistä pääsee isompaan karttaan.)

Herniäisen kartano sijaitsi Hurttalan kylässä Hattulassa, Vanajaveden rannalla. Kylä on vanha, sillä siellä on ollut asutusta jo rautakaudella 1000-1500 vuotta sitten. 

Ensimmäinen maininta Herniäisestä on vuodelta 1385, jolloin isäntä Petteri Hurttala eli Herniäinen oli lautamiehenä kuninkaan käräjillä. Herniäinen oli talonpoikaistalo aina 1680-luvulle asti, jolloin siitä ja seitsemästä muusta talonpoikaistalosta muodostettiin säteriratsutila. Se lahjoitettiin ratsumestari Kubickille rälssiksi eli maaverosta vapaaksi tilaksi, jonka tuli varustaa ratsusotilas kuninkaan joukkoihin vastineeksi verovapaudestaan. 

Ratsumestari Kubickin jälkeen hänen sukulaisensa omistivat tilaa  ja myöhemmin muut ratsumestarit. Ilmeisesti säteriä hoitivat lampuodit. Vaan kuka omisti Herniäisen, jonka nimi ruotsiksi oli Herrnäs, siihen aikaan, kun esisetä Heikki Juhonpoika oli siellä lampuotina 1824-1827? 

Henkikirjojen mukaan Herniäisen omistaja oli sotakomissaari Gustaf Magnus Florin, joka asui perheineen Hämeenlinnassa ja omisti myös ainakin yhden muun kartanon Hattulassa, Ahlbackan. Säterissä asui Florinin tytär Maria ja vävy kapteeni Henrik Jacob Helsingius perheineen, mutta tilanhoito oli uskottu vuokraviljelijöille, lampuodeille. Näyttää siltä, että kullakin niistä alkuperäisistä talonpoikaistiloista oli oma lampuotinsa, joten säterillä oli kahdeksan lampuotia. Heikki Juhonpoika oli Kartanon eli Herniäisen lampuoti. Tila oli suuri, joten ei ole ihme, että Antti-veli tuli mukaan tilalle työhön yhdessä Heikin kanssa. 

Heikki Juhonpoikaa edeltävä lampuoti oli Matti Matinpoika, joka värväytyi Sääksmäen komppaniaan sotilaaksi. Olikohan se kapteeni Helsingiuksen komppania? Lampuodin paikka tuli joka tapauksessa tarjolle, ja Heikki tuli Tyrvännöstä Hattulaan. Heikki viipyi veljensä kanssa vain kolme vuotta. Mahtoiko vuokra olla liian kova maantuottoon nähden vai mikä oli syynä, että Heikki muutti Sääksmäelle niin pian?

Vain kolme vuotta Heikin lähdön jälkeen 1830 Herniäisten säteritila jaettiin kahteen osaan, Herniäiseen ja Kalliolaan. Tuolloin rakennettu Kalliolan puinen päärakennus on vieläkin olemassa.

Lähteet:


1 kommentti:

  1. Herniäisten kartanon päärakennus on edelleen olemassa, tosin siitä on 1950-luvulla purettu pois puolet ja jäljellä on enää rakennuksen toinen siipi. Se on edelleen asuinkäytössä. Rakennuksen edessä Hattulan kunnan maalla on jäljellä joitakin vanhoja von Essenien omenapuita mutta muuten ison kartanon aikainen puutarha on sellaisenaan hävinnyt.

    VastaaPoista