Kolmannes rippilapsista pääsi ripille

Jaa-a, mitenköhän uutisoitaisiin nyky-Suomessa, jos jossain seurakunnassa päätettäisiin, että vain kolmannes rippilapsista pääsee ripille? Sukuharrastaja törmäsi moiseen tilanteeseen etsiessään Juho Juhonpoikaa Hauhon rippilasten luettelosta 1830-luvulla. 

Hauhon pappien laskelmista on luettavissa vuoden 1838 rippikoulunpidosta, että kesäkuussa pidettiin rippikoulua viisi päivää, 11.-15.6. Rippilapsia oli opetuksessa tasa 100, joista 36 suoritti koulun hyväksytysti ja pääsi ripille, mutta loput hylättiin. Hyväksytyistä 20 oli rippikoulussa ensikertalaisia, loput taas kävivät sen toista, kolmatta tai jopa neljättä kertaa.

Seuraavan kerran rippikoulua pidettiin lokakuussa, jälleen viisi päivää. Nyt rippilapsia oli 73 ja ripille pääsi heistä 27. Ensikertalaisia oli tässä joukossa 16, joista 4 suoriutui hyväksyttävästi.

Heti seuraavalla viikolla lokakuussa järjestettiin vielä kolmen päivän erityisrippikoulu, jossa rippilapsia oli vain 6. Heille tämä oli kolmas, neljäs tai viides kerta, ja he kaikki pääsivät ripille koulun päätteeksi.

Per Eskilsson: Ääneen lukua (1856)

Seuraavan vuoden ensimmäisen rippikoulun lukumäärät olivat samansuuntaisia: 91 rippilapsesta selviytyi rippikoulusta 33. 


Lienee syytä kuitenkin todeta, että pari sataa vuotta sitten rippikoulu oli eri asia kuin nyt. Kristinuskon opinkappaleiden lisäksi piti osata lukea, ja jos se ei oikein sujunut, ripille ei ollut pääsemistä.


Lähde: Hauhon seurakunnan rippilasten luettelot 1811-1841.