lauantai 8. helmikuuta 2014

E niin kuin Engelbrecht ja 16 paria raippoja

Sukuharrastaja hieroskelee käsiään tyytyväisenä, kun asiakirjojen uumenista haarukkaan osuu rikollinen sukulainen. Ei siksi, että rikos olisi erityistä meriittiä, vaan siksi, että rikollisista toimista ja niiden tekijästä on säilynyt aikakirjoissa merkintöjä. Samalla lailla merkintöjä on säilynyt aatelisista, joita tämän kirjoittaja ei ole omassa sukupuussaan kohdannut ensimmäistäkään, opiskelemaan lähteneistä, muihin maihin tai vain toiseen pitäjään muuttaneista sekä sotilaista ja käsityöläisistä. Varmaan muistakin, mutta nämä tulevat ensimmäisenä mieleen.

Tällä kertaa vuorossa on aakkosten E ja niitä edustamassa Engelbrecht Juhonpoika, joka syntyi 1800-luvun alkupuolella Hauholla ja sai kovin mahtipontiselta kuuluvan nimen kasteessa. Millähän nimellä häntä kutsuttiin perhepiirissä? Ehkä Enkelpertiksi tai Pertiksi, kuten Väino Sointulan Sanasto sukututkijoille (2012, 5. painos) ehdottaa.

Engelbrecht syntyi torpparisperheeseen, ja ajalle tyypillisesti lähti rengin töihin jo ennen rippikoulua vaihtaen palveluspaikkaa vuosittain. Hänen ollessaan 23-vuotias rippikirjoihin ilmestyi merkintä, että hän oli syyllistynyt rikokseen:
"1836 slitit 16 par spö och undergått uppenbar kyrkoplikt för 1a resan inbrottssköld."
"Raipparangaistus."
Nordisk Familjebok via
Projekt Runeberg
Eli Engelbrecht oli saanut 16 paria raippoja ja joutunut kärsimään julkisen kirkkorangaistuksen (jalkapuussa?) ensikertalaisen murtovarkaudesta. Näin siis Hauhon rippikirjoissa. Tuomiokirjoista löytyisi varmaan lisätietoja. Rikoksen jälkeen Engelbrecht jatkoi rengin töitä eri taloissa, kunnes hänen jälkensä hävisivät jonnekin jonkin muuton yhteydessä.

Mutta vielä vähän asiaa raipparangaistuksesta. Murtovarkaudesta sai 16 paria raippoja. Kaisa Kyläkoski lainasi hiljattain blogissaan Sukututkijan loppuvuosi Pietari Päivärinnan kuvausta raipparangaistuksesta. Varsin vereslihaista toimintaa, sananmukaisesti:
"Sinne päästyänsä huomasi hän, että siinä suomittiin parhaaltaan erästä vankia kaakissa. Vanki oli selin häneen, niin että Paavo näki kaikessa hirmuisuudessaan tuon kauhean näytelmän. Yleensä oli lyötävän selkä mustana..." 
Kaakki oli ilmeisesti rangaistuspuu, jossa rangaistava oli kiinni. Jatkoa kuvaukselle voi lukea Kaisan blogista, jota muutenkin suosittelen päivittäin päivittyvänä ja monenlaista mielenkiintoista sukututkimuksesta ja historiasta sisältävänä blogina. Tuohon Pietari Päivärinnan kuvaukseen tosin pitää lisätä varoitus: omalla vastuulla, sisältö saattaa järkyttää herkkäsieluisia.

mpä

2 kommenttia:

  1. Luen innolla näitä, kuten aiemmin kirjoitin Anna Leena Kustaantytär on mummoni mummo. Aloin netistä tutkia Ahlund nimeä ja päädyin tänne. Varmaankin mielenkiintoista, osaisinpa minäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvä ajoitus nyt. Viimeksi olen nimittäin tutkinut Anna Leenan isän syntyjuuria, ja juuri kirjoitin hänestä blogiini.

      Olen nyt harrastellut sukuani muutaman vuoden, ja vaikka pikkusormen annoin, koko käsi on mennyt. Aivan alusta ja tietämättömänä alitin.

      Olisi kiva saada yhteyttä. Tiedän Ahllund-suvusta varsin vähän, sillä mummoni kuoli jo ennen syntymääni. Sähköpostiosoitteeni on paulan.blogiposti@gmail.com

      Poista