Sepän jäljillä Rengossa

Aika- ja jäljitysmatka 300 vuoden taakse vie sukuharrastajan etsimään suvun seppiä. Edessä on ennestään tuntematonta maastoa, näin harrastuksen kannalta, sillä toistaiseksi tonkimattoman sukuhaaran jäljitys alkaa Rengosta. Alkutuntumat ovat hiukan huterat, mutta se on kai ihan odotettavissa, kun aikaa on sentään kulunut lähes kolme vuosisataa. 

Jean-Francois Millet: Seppä ja hänen morsiamensa.
(Hiilipiirros. 1848. Wikipaintings.)

Mitä luulen tietäväni ja Hiskistä lukeneeni:

- Yrjö Juhonpoika ja Anna Simontytär solmivat avioliiton Rengon pitäjän Nevilässä vuonna 1736.

Mitä tiedän luulevani ja arvelevani:

- Yrjön ja Annan syntyperästä ei ole varmuutta, mutta voisiko Yrjö olla Nevilän Mannilassa 1707-1730 asuneen Juho Laurinpojan ja hänen vaimonsa Leenan (Elin) poika? Ja Anna olla Nevilän Pukkilan isännän Simo Yrjönpojan ja hänen vaimonsa Annan tytär? Seurakunnan kastetiedot alkavat vasta 1719, joten he ovat ehtineet syntyä ennen sitä, mutta rippikirjoista voisi näin ounastella.

Mitä tiedän alkuperäislähteistä eli Rengon syntyneitten ja kastettujen luetteloista sekä rippikirjoista:

- Perheeseen syntyi neljä lasta Oinaalan Haukkalassa, Anna 1737, Liisa (Elisabet) 1739, Yrjö (Georgius) 1742 ja Juho 1744, eli ilmeisesti pariskunta asusti Oinaalassa aika monta vuotta avioliittonsa alussa.

- 1744 tai 1745 perhe muuttaa Nevilän Pukkilaan ja kasvaa siellä pikkuväellä, kun syntyy Heikki 1747, Matti 1749, Maria 1752, Antti 1756 ja Vappu 1758. Heikin ja Vapun kastetiedoissa isän ammatiksi mainitaan seppä, Antin kastetiedossa hän on pitäjänseppä.

Mitä jää avoimeksi ja mietintään:

- Yrjön ja Annan avioliiton tiedot pitäisi käydä arkistossa varmentamassa.

- Löytyisikö henkikirjoja, joista Yrjön ja Annan syntyperä varmistuisi?

- Löytyisikö jostain tietoa Rengon 1700-luvun käsityöläisistä yleensä ja sepistä erityisesti?

Seppämme perhe muuttaa myöhemmin Lopelle, mutta siihen sukuharrastaja palaa toisessa kirjoituksessa.

mmä